Riitta Uosukaisen tutkimus vohkittiin yliopistolta

Halusiko joku siis sulkea 1800-luvulla vaikuttaneen naisasia-aktiivin suun?

– Ei, kyse ei ollenkaan ollut siitä, Riitta Uosukainen sanoo ja heläyttää ilmoille hersyvän naurunsa.

– Vaikka itse sanonkin, työni oli hyvä, ja varas vei sen käyttääkseen sitä hyödykseen omassa tutkimuksessaan, hän selventää.

Työ on siis jo palautettu yliopistolle, mutta sen kohtalo pysyi salaisuutena vuosien ajan. Uosukaisen ystävä, Maria-Liisa Nevala, sai kadonneen tutkimuksen arvoituksen ratkaistuksi.

– Meillä oli omat epäilyksemme siitä, kuka varkauden takana oli. Asia selvisi, kun Maria-Liisa juotti tämän kyseisen mieshenkilön humalaan ja sai hänet tunnustamaan tekonsa, Uosukainen kertoo.

Merkittävä voimanainen

Uosukainen kiinnostui Minna Canthista professori Annamari Sarajaksen ansiosta.

– Kun hän ehdotti Canthia työni aiheeksi, ajattelin että aiheesta tuskin irtoaisi enää mitään uutta. Mutta Sarajas oli hyvä opettaja: hän sanoi, ettei ole hyviä ja huonoja aiheita, on vain hyviä ja huonoja tutkijoita, Uosukainen kiittelee.

Niinpä Uosukainen alkoi ahkeroida ja sai pian ilokseen huomata aiheen olevan valtavan mielenkiintoinen.

– Löysin paljon painamatonta materiaalia Minna Canthista, muun muassa kirjeitä, jotka nykyisin on jo painettu kansien väliin, Uosukainen kertoo.

Hän pääsi myös mukaan Minna Canthin seuraan, mikä oli kunnia-asia alle kolmekymppiselle kirjallisuudentutkijalle.

Uosukaisen kiinnostus Canthia kohtaan ei suinkaan loppunut lisensiaatintyön valmistumiseen. Tämän nimen mainitseminen saa itsekin kirjailijana kunnostautuneen – ja naisten asemasta kiinnostuneen – valtioneuvoksen innostumaan edelleen.

– Canth oli ja on edelleen hyvin merkittävä kulttuurihenkilö. Hän oli seitsemän lapsen yksinhuoltaja, kauppias, kirjailija ja köyhien puolestapuhuja, Uosukainen luettelee.

– Lisäksi hän oli yksi ensimmäisistä suomenkielisistä kirjailijoista, jotka toivat realismin suomalaiseen kirjallisuuteen eurooppalaiselle tasolle.

Silmät auki köyhyydelle ja kurjuudelle

Minna Canth kasvoi hyvin toimeentulevassa kauppiasperheessä, eikä hän aikuisenakaan joutunut kärsimään köyhyydestä. Mikä sitten sai hänet kiinnostumaan köyhien asiasta ja yhteiskunnan epäkohdista?

– Se oli ajan henki: realismi ja naturalismi olivat silloin kirjallisuudessa pinnalla, ja saadakseen materiaalia, mistä kirjoittaa, Canthin oli avattava silmänsä köyhyydelle ja kurjuudelle, Uosukainen selittää.

Canthin ehkä tunnetuin teos Työmiehen vaimo (1885) kertoo Johannasta, jonka mies Risto ryyppää perheen rahat ja vikittelee vieraita naisia. Onko tässä kyse Canthin omista kokemuksista, yksinhuoltaja kun oli?

– Ei. Canthin avioliitto oli hyvä, mutta hänen miehensä kuoli hänen odottaessaan kuopustaan.

Työmiehen vaimokin siis syntyi Canthin tutustuttua vähäosaisten elämään.

Minna Canthin kuolemasta on kulunut jo lähes 120 vuotta, mutta hänen tekstinsä elää edelleen. Hänen näytelmiään nähdään teatterien lavoilla säännöllisesti, ja esimerkiksi Anna Liisa, Canthin viimeiseksi työksi jäänyt näytelmä, on yksi Suomen esitetyimpiä teoksia.

– Minna Canthin teosten ajankuva on aivan suurenmoinen, niiden draama kantaa ja niiden teksti puhuttelee edelleen, Uosukainen päättää.

Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään lauantaina 19. maaliskuuta.

Studio55.fi/Elina Rantalainen