Remonttilainoissa maksetaan pankkisääntelyn kuluja

Helsinkiläisen taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Katja Karjalainen on asunut kesästä lähtien pussitetussa talossa. Ikkuna- ja julkisivuremontti maksaa noin miljoona euroa.

Lainaneuvottelussa ei juuri voinut tinkiä.

– Pankki kertoi hinnan ja laina-ajan, ja totesi, että ottakaa tai jättäkää, sanoo Karjalainen.

Ratkaisua helpotti se, että taloyhtiö sai tarjouksia useista pankeista.

– Meillä on onnekas tilanne, koska laina-aika on aika pitkä. Eli kuukausikulut eivät ole kauhean suuria.

Pankit tiukentavat lainaehtoja

Pankkien kiristynyt sääntely lisää taloyhtiöiden korjauskuluja. Marginaalit ovat nousseet jopa kymmenkertaisiksi. Ennen finanssikriisiä taloyhtiöiden korjauslainojen marginaalit olivat alimmillaan 0,2 prosenttia. Nyt pankin siivu vaihtelee 1,5-2 prosenttiin.

Syynä on se, että pankit joutuvat rahoittamaan pitkiä remonttilainoja aiempaa kalliimmalla rahalla.

– Uudessa sääntelyssä sanotaan, että pitkä rahoitus pitää fundata pitkällä rahalla. Ja pitkä raha on totta kai aina kalliimpaa, sanoo yritysasiakkaista vastaava johtaja Leena Vainiomäki Danske Bankista.

Käytännössä kohonneet kustannukset siirretään asiakkaille useilla tavoilla.

– Pankit varautuvat kustannuksiin marginaalien korotuksilla, hinnantarkastuksilla tai laina-aikojen lyhentämisillä, kertoo pankinjohtaja Jari Tirkkonen OP-Pohjolasta.

Laina-aikojen lyhentäminen vaikuttaa suoraan rahoitusvastikkeeseen. Mitä lyhyempi laina-aika, sitä suurempi on kuukausierä.

Puheet viiden vuoden lainatarjouksista ovat pankkien mielestä vanhaa tietoa.

– Meidän normaali tarjoama on noin 20 vuotta, sanoo Danske Bankin Vainiomäki.

Käytännössä moni maksaa taloyhtiölainan pois joko säästöillä tai omalla lainalla, josta saa myös verovähennykset toisin kuin yhtiölainasta.

Se helpottaa myös pankin varainhankintaa.

– Muutaman ensimmäisen vuoden aikana noin puolet yhtiölainasta maksetaan pois. Siksi se koko määrä ei ole pankin taseessa sitä 20 vuotta, sanoo Vainiomäki.

Vanhojakin remonttilainoja on perattu pankeissa hanakasti. Jopa tuhansien taloyhtiöiden marginaaleja on korotettu. Uusien lainojen korotuksiin varaudutaan saman tien tarkoilla kirjauksilla.

– Taloyhtiölainoihin on otettu hinnoittelun tarkasteluvälit, esimerkiksi kolme tai viisi vuotta, kertoo pankinjohtaja Jari Tirkkonen OP-Pohjolasta.

Joka kolkassa ei kannata hosua

Katja Karjalaisen asuintalosta huput puretaan ennen joulua. Hän odottaa jo kesää ja sitä, että uudet lämpöä eristävät ikkunat pitävät paahteen ulkona.

Koko Suomessa rapistunutta pintaa ja putkea riittää. Arvioiden vaihteluväli on valtava 30 - 50 miljardia euroa.

Myös tulkinta on epämääräinen. Joidenkin mielestä kyse on rakennuskannan korjausvelasta. Toiset puhuvat lähiöiden asuntokannan korjaustarpeesta ja loput kosteus- ja homekorjausten tarpeesta.

– On siis luku, jota käytetään moneen tarkoitukseen ja tarkkaa summaa ei tiedä kukaan, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

Hiltunen kaipaakin pikaista selvitystä asuinrakennusten korjaustarpeesta.

Samaa mieltä on Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimitusjohtaja Ari Pauna. Hän epäilee, että nykyinen korjaustahti ei riitä. Pelkona on, että rakennuskanta rapistuu ja arvo romahtaa.

– Olennaista on selvittää se, miten korjausvelka keskittyy kasvukeskuksiin ja taantuviin paikkakuntiin, sanoo Pauna.

"Ne ajetaan loppuun niin kuin vanhat autot"

Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen vertaa tilannetta 60- ja 70-lukujen vaihteeseen, jolloin väki muutti töihin kaupunkiin ja Ruotsiin.

– Silloin jäi paljon tyhjäksi rintamamiestaloja ja maatila-asutustilojen omakotitaloja.

Nyt alkavat tyhjentyä rivitalot ja jopa kokonaiset kerrostalot.

– Ne ajetaan loppuun niin kun vanhat autot, toteaa Hiltunen.

Purkaminen ei hänen mielestään ole huono vaihtoehto.

– Ne asunnot ovat olleet 30 vuotta käytössä. Ei siis voi sanoa, että ne olisivat olleet hukkainvestointeja.

Lue myös:

    Uusimmat