Rehtori: Koulusta tullut väkivaltaisempi

Koulutyttö uhkaili puukolla Keravalla, 8-vuotias pahoinpiteli opettajia Vantaalla. Viime aikaisten uutisen valossa suomalainen koulu vaikuttaa hyvin väkivaltaiselta.

Vantaan Rajakylän koulun rehtorilla Jarmo Jukkalalla on takanaan yli 30-vuotinen ura koulumaailmassa, ja hän allekirjoittaa väitteen koulumaailman raaistumisesta.

– En usko, että häiriköinti kouluissa on lisääntynyt, mutta se on saanut väkivaltaisempia piirteitä. Ennen se oli suullista haukkumista, nyt käydään päälle ja käytetään fyysistä väkivaltaa.

Tosin ei väkivalta kouluissa mikään uusi ilmiö ole. Jukkala muistaa opettajan uransa alkutapaleelta Pohjanmaalta välikohtauksen, jossa oppilas uhkasi häntä puukolla.

– Oppilas antoi lopulta puukon pois vain, koska se oli koulun puukko.

Jukkala uskoo oppilaiden väkivaltaisemman käytöksen heijastelevan maailman muutosta laajemmin.

– Maailma on nyt rauhattomampi kuin ennen. Uutisissakin on vain sotaa, väkivaltaisuuksia ja mielenosoituksia.

Ei ruumiilliselle kuritukselle

Kouluväkivaltauutisia lukiessaan monet ovat kaivanneet takaisin vanhaa rangaistusrepertuaaria karttakeppeineen ja luunappeineen. Jukkala ei tähän usko.

– En kannata ruumiillista kuritusta, hän toteaa.

Opettajalla tulisi kuitenkin Jukkalan mielestä olla oikeus tutkia oppilaan reput ja taskut tarvittaessa. Häiriköivä oppilas pitäisi myös pystyä poistamaan luokasta. Tämä on kuitenkin nykylainsäädännön puitteissa hankalaa.

– Kun opettaja poistaa oppilaan luokasta, oppilaan pitää olla opettajan näkyvillä tai siinä täytyy olla toisen opettajan valvomassa oppilasta. Käytännössä tämä on mahdotonta.

Rajakylän koulussa luokasta poistetu oppilaat lähetetäänkin erityisopettajan luo.

– Meillä on oppilaita, jotka tajuavat myös itse, että on aika lähteä, Jukkala sanoo.

Erityisopetus tärkeää

Jukkala muistuttaa, että oppilaita, joilla on oppimisvaikeuksia on ollut aina. Samoin niitä, jotka häiriköivät. Pahimpia ovat hänen mukaansa näiden kahden yhdistelmät.

– Ennne erityisluokalle sulottiin kaikki eritysioppilaat riippumatta siitä, minkälaisia vaikeuksia oppilailla oli. Siinä mentiin pieleen. Sittemmin erityistä tukea vaativat oppilaat on sijoitettu ryhmiin, joissa on muita samanlaisia lapsia. Tämä on tehonnut. Nyt erityisoppilaita sijoitetaan lähikouluperiaatteen mukaisesti tavallisille luokille, Jukkala kertaa erityisopetuksen vaiheita.

Hän ei ota kantaa siihen, kumpi toimii hänestä paremmin: erityisluokat vai lähikouluperiaate.

– Se on mielenkiintoinen kysymys. Näen lähikoulun periatteessa hyvänä. Kaikkien osalta se ei sitä kuitenkaan ole. Jos oppilaalla on sekä oppimis- että käyttäytymishäiriö, hän pilaa muiden oppimisen.

Moniin ongelmiin pystytään kuitenkin nykyään reagoimaan paremmin kuin menneinä vuosikymmeninä.

- Esimerkiksi oppimisvaikeuksia on ollut maailman sivu. Niihin löytyy nykyään apu. On läksyparkkia ja erityisopetusta, Jukkala listaa.

Vanhemmille vastuuta

Jukkala toivoisi, että myös vanhemmat katsoisivat lastensa perään nykyistä paremmin. Erityisesti tietokoneen käytöstä kannattaisi hänestä keskustella lasten kanssa.

– Yhdelle vanhemmalle sanoin, että vaikka se tietokone on lapsen huoneessa. voi siitä ottaa töpslin seinästä. Kun kone on lapsen huoneessa, saattaa lapsi mennä illalla nätisti nukkumaan, mutta nousta yöllä käyttämään tietokonetta.

Toisaalta monet vanhemmat pitävät kouluun aktiivisemmin yhteyttä kuin Jukkalan opettajan uran alkuaikoina.

– Yleensä se on suurimmaksi osaksi yhteistyöhenkistä, mutta sitten on näitä muutamia, jotka vievät valtavasti opettajan aikaa ja energiaa.

Jukkala onkin huolissaan opettajien jaksamisesta. Hänen uransa aikana työ on muuttunut opettajalähtöisestä, kyselevästä opetukesta ryhmätyöksi, jossa toimitaan yhdessä muun muassa oppilaiden, vanhempien, erityisopettajien ja kuraattoreiden kanssa.

– Se on toisille helppoa, toisille rankkaa. Toisaalta yhteistyö pudottaa taakkaa, kun kaikkea ei tarvitse tehdä itse, hän pohtii.

Lue myös:

    Uusimmat