Mainos

Rehn uskoo Karadzicin jäävän kiinni

YK:n erityislähettiläs Elisabeth Rehnin mukaan Karadzicin tuki Bosnian serbien keskuudessa hupenee.

YK:n Bosnian-erityislähettiläs Elisabeth Rehn uskoo sotarikoksista syytetyn serbijohtajan Radovan Karadzicin joutuvan pian oikeuden eteen Haagiin. Rehnin mukaan Karadzicin tuki Bosnian serbien keskuudessa hupenee sitä mukaa kun muita sotarikollisia saadaan kiinni ja kun serbialueen taloudellinen tilanne kohenee. Rehn sanoi tänään Helsingissä sotarikollisten kiinnisaamisen olevan tulevaisuuden kannalta ehdottoman tärkeää.
-Tämä ei ole kostonhalua, vaan kysymys on siitä, että oikeus ja totuus saadaan esiin, Rehn sanoi.

Tuoreisiin huhuihin, joiden mukaan Karadzic olisi paennut päämajastaan Palesta mahdollisesti Venäjälle, Rehn suhtautuu erittäin varauksellisesti. Venäjän hallitus on ollut Bosniassa hyvin yhteistyöhaluinen ja Karadzicin oleskelu Venäjällä asettaisi maan hallituksen hyvin kiusalliseen tilanteeseen, korostaa Rehn. Sotarikostuomioistuin aloittaa pian uudet kaivaukset Srebrenican lähellä, jotta saataisiin lisää todisteita sotarikoksista epäiltyä vastaan.

Rehn kiitteli tiedotustilaisuudessa Bosnian uutta, pääministeri Milorad Dodikin serbihallitusta siitä, että se on hyvin halukas yhteistyöhön YK:n kanssa. Yhteistyö on myös Rehnin mukaan palkittu taloudellisella avulla ja mitä enemmän elinolot kohenevat, sitä vähemmän Karadzicin kaltaisilla henkilöillä on vaikutusvaltaa. Kosovon tilanne on kuitenkin ajanut serbitasavallan hallituksen pahaan välikäteen. Kovan linjan mukaan pääministeri Dodik ei ole "kunnon serbi", koska hän ei ota kantaa Serbian puolesta albaaneja vastaan.

Kroatia ja kroaatit ongelma

Jos serbit ovatkin alkaneet oppia tavoille, Bosnian kroaatit ja Kroatia aiheuttavat nyt YK:n erityislähettiläälle yhä enemmän päänvaivaa. Rehnin mukaan Kroatian presidentti Franjo Tudjman on puheillaan Bosnian kroaattialueiden kuulumisesta Kroatialle saanut Bosnian kroaatit täydelliseen vastarintaan yhtenäistä Bosnia-Hertsegovinaa vastaan. Rehnin mukaan nimenomaan kroaatit vastustavat väkivaltaisesti pakolaisten, usein serbien, paluuta koteihinsa. -Tästä on auttamatta lopputuloksena - jos emme saa heitä pysäytettyä - Bosnian jako, jossa Kroatia ottaa omat vauraat osansa.

Lisäksi Kroatia on Rehnin mukaan "käyttäytynyt huonosti" siinä, ettei serbeiltä vallattujen alueiden - esimerkiksi Itä-Slavonian - asukkaita ole päästetty takaisin koteihinsa. Ulkomaat ovat Rehnin mukaan ehkä "hellineet" länteen suuntautunutta Kroatiaa enemmän kuin esimerkiksi Jugoslaviaa, jota painostetaan Kosovon takia. Toisaalta Kroatian halu päästä EU:hun ja Natoon aiheuttaa sen, että ulkomaiden nuiva suhtautuminen ja mahdolliset pakotteet tuntuisivat kovemmin Zagrebissa kuin Belgradissa.

Miinat tappavat tasaiseen tahtiin

Alipääsihteeri Rehn on YK:n korkein edustaja Bosnia-Hertsegovinassa, joten työsarkaa hänellä riittää. Ehkä tärkein YK:n toimialue on kansainvälinen poliisi (IPTF), jossa toimii yli 2000 aseistamatonta poliisia yli 40 maasta.

Lisäksi YK:lle annettiin vähän aikaa sitten uusi tehtävä valvoa oikeuslaitoksen toimintaa. Poliisien kouluttamisella ei ole paljon merkitystä, jos oikeudenkäynneissä syytetyn tai tuomarin henkilö ja etninen tausta ratkaisevat lopputuloksen, Rehn sanoo. Myös miinanraivaus kuuluu Rehnin tehtäväkenttään. Ihmiset astuvat Bosniassa miinoihin noin 50 kertaa vuodessa, ja joka viidennessä tapauksessa seurauksena on kuolema.
-Lapset kuolevat useammin kuin aikuiset, koska shokki on heille liian suuri, he eivät sitä kestä. Talvikuukaudet ovat miinarintamalla rauhallisempaa aikaa, mutta nyt keväällä - peltotöiden alettua - räjähdyksiä sattuu tiuhempaan tahtiin.

Sfor-joukot pidättivät kaksi serbiupseeria

Nato-johtoiset rauhanturvajoukot pidättivät tänään Bosniassa kaksi sotarikoksista etsintäkuulutettua serbiupseeria, ilmoitti Yhdysvaltain ulkoministeriö. Pidätykset tapahtuivat brittijoukkojen valvomalla alueella, kertoi ulkoministeriön edustaja James Rubin, jonka mukaan miehet siirretään myöhemmin kansainvälisen sotarikostuomioistuimen kuultaviksi Haagiin.

Pidätetyt olivat Mladin Radic ja Miroslav Kvoska, jotka johtivat Bosnian sodan aikana serbien pahamaineista Omarskan keskitysleiriä. Läheisen Prijedorin kaupungin lukeneistosta suuri osa päätyi sodan aikana Omarskaan, jossa myös monet heistä kuolivat. Haagin tuomioistuin on asettanut yhteensä 74 ihmistä syytteeseen Bosnian sodan aikana tehdyistä rikoksista. Heistä 25 on tuomioistuimen huostassa.


Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.