Mainos

Rehn: Ihmisoikeusloukkaukset lisääntyneet ex-Jugoslaviassa

YK:n ihmisoikeusraportoijan Elisabeth Rehnin mukaan ihmisoikeusloukkaukset ovat entisessä Jugoslaviassa pahentuneet sitten viime kevään. -Tilanne oli jollakin tavalla parempi keväällä, viha oli jonkin verran laantunut. Mutta tällä hetkellä ei tunnu millään tavalla hyvältä, kuvaili Rehn kahdeksatta matkaansa entisen Jugoslavian alueelle tänään Helsingissä.

Rehn vieraili matkansa aikana Kroatiassa Krajinan alueella, Bosniassa Mostarissa sekä tynkä-Jugoslaviassa Montenegrossa, jossa hän vieraili ensimmäistä kertaa.

Valmistautuminen Bosnian syyskuussa pidettäviin vaaleihin on Rehnin mukaan hankalassa vaiheessa. Hänen mukaansa tulevien vaalien kaikki osapuolet ovat yrittäneet petkuttaa. Äänestäjiä on painostettu rekisteröitymään "oikeisiin paikkoihin". Rekisteröintiin vaikuttamalla eri osapuolet pyrkivät muodostamaan itselleen suotuisia enemmistöjä. Äänestäjiä on muun muassa uhkailtu humanitäärisen avun lakkauttamisella. Bosnialaiset äänestäjät voivat rekisteröityä äänestäjiksi joko sille paikkakunnalle, jossa asuivat vuonna 1991 tai sille paikkakunnalle, jossa toivovat tulevaisuudessa asuvansa.

Rehn onkin vedonnut Euroopan turvallisuus ja yhteistyöjärjestöön Etyjin, jotta ainakin pahimmat väärinkäytökset rekisteröinnissä voitaisiin korjata.
-Nämä vaalit tulevat olemaan surkeat vaalit, jos katsomme demokraattisuutta ja oikeudenmukaisuutta. Mutta seuraavat vaalit kahden vuoden kuluttua voivat olla paremmat, eikä seuraavia vaaleja tule, ellei ensimmäisiä pidetä, totesi Rehn.

Serbien syrjintä jatkuu Kroatiassa

Rehn oli erityisen huolissaan Krajinan serbivanhusten kohtalosta. Kninin ja Karlovacin kaupunkien ympäristökylissä, joissa asuvat serbit ovat pääosin vanhuksia, ovat sekä ryöstely että uhkailu lisääntyneet. Uusin painostuskeino serbejä vastaan ovat taloihin asukkaiden poissaollessa asennetut räjähteet. Rehn kertoi muun muassa tapauksesta, jossa tuoliin asennettu räjähde silpoi pahoin iäkkään serbipariskunnan.

Rehnin mukaan ei yksikään serbivanhus tunne elämäänsä Krajinassa turvatuksi. Rehnin mielestä kaikkein pahinta Krajinassa oli se, että myös ihmisoikeusjärjestöjä ja niiden työntekijöitä oli uhkailtu. Järjestöjä vastaan oli muun muassa tehty pommi-iskuja.

Rehn arvioi myös oman asemansa muuttuneen entistä aremmaksi. Rehnin mukaan etninen syrjintä näkyy myös Kroatian hallituksen toiminnassa. Krajinassa on tuhansia ihmisiä, joita ei ole virallisesti olemassa, sillä Kroatian hallitus ei tunnusta Krajinassa serbihallinnon aikana syntyneitä. Tilanne on hankala, sillä virallisten papereiden puute estää saamasta yhteiskunnallisia palveluja, esimerkiksi terveyspalveluja. Lupauksistaan huolimatta Kroatian hallitus jarruttaa edelleen serbien paluumuuttoa. Työikäisille miehille paluumuutto-oikeuden saaminen on ollut lähes mahdotonta.

Arvosteli Mostarin sopimusta

Rehn tapasi Banja Lukassa Bosnian "virkaatekevän presidentin" Biljana Plavsicin. Rehn piti tapaamista pienenä voittona, koska Plavsic myönsi olevansa samaa mieltä Rehnin kanssa siitä, että kaikki syylliseksi epäillyt on saatava Haagiin YK:n sotarikostuomioistuimen eteen.

Rehn arvosteli Mostarin sopimusta ja sanoi että vaikka hän ihmisoikeusraportoijana hyväksyykin aikaansaadun sopimukseen, niin ihmisoikeustaistelijana hän ei voi hyväksyä sitä, että poliittinen sopimus siirtää demokraattisissa vaaleissa saavutetun tuloksen. Hänen mukaansa sopimus on aiheuttanut sen, ettei mikään mene eteenpäin.

Rehn arvosteli myös sitä, ettei Kroatian hallitus ole painostanut Mostarin kroaatteja hyväksymään vaalien tulosta. Kroaatit eivät ole hyväksyneet Mostarissa pidettyjen paikallisvaalien tulosta vaan ovat sanoneet vaaleja vilpillisiksi. Muslimit voittivat vaalit niukasti.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.