Rehevöityminen on voimistunut Suomen merialueilla

sinilevää ja joutsenia

Vesien kokonaisravinnekuormitus on kuitenkin paikoin laskenut, kertoo Suomen Ympäristökeskuksen tänään julkistettu raportti.

Nopeinta rehevöityminen on ollut selvityksen mukaan Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Huolestuttavin tilanne on Suomenlahdella, jossa kesäajan leväpitoisuudet lisääntyivät 1990-luvun aikana 30-50 prosenttia. Sen sijaan Perämerellä laajoja leväkukintoja ei esiinny.

Samaan aikaan kun merialueiden tila on heikentynyt, rehevöitymistä keskeisesti edistävät ravinnepäästöt ovat vähentyneet. Asutuksen ja teollisuuden päästöjä on karsittu kymmenen viime vuoden aikana merkittävästi, ja huomiota on kiinnitetty entistä enemmän merialueiden suojeluun.

Erikoisin tilanne on Suomenlahdella, jossa kokonaisravinnekuormitus on laskenut 15 viime vuoden aikana lähes 40 prosenttia, mutta rehevöityminen kesäaikoina on silti lisääntynyt.

- Tilanteeseen on syynä merialueen pohjan huono kunto. Vähähappinen pohja ei enää kestä lisäkuormitusta vaan purkaa aikaisempien vuosikymmenien kuormia takaisin veteen. Nimenomaan tämä ilmiö on sinileväkukintojen lisääntymisen takana, Suomen Ympäristökeskuksen johtava tutkija ja raportin toimittaja Heikki Pitkänen toteaa.

Merialueiden tilan heikkenemisestä kärsii myös pohjaeläimistö. Pitkäsen mukaan Suomenlahden syviltä alueilta pohjaeläimet, kuten simpukat ja kotilot, ovat paikoin jo kokonaan kadonneet, ja samansuuntaista kehitystä on ollut havaittavissa myös rannikkoalueilla.

- Ainoa toimiva ratkaisu merialueiden tilan kohentamiseen on päästöjen rajoittamisen jatkaminen, Pitkänen tähdentää.

Suomen merialueiden tilaa kuvaava raportti valmistui parahiksi juuri Maailman ympäristöpäivän kynnyksellä, jota vietetään lauantaina. Ympäristöpäivän teemana on meret ja niiden suojelu.

(MTV3-STT)