Reaalipalkat nousivat myös lamavuosina

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksessa (Etla) tehdyn tutkimuksen mukaan Suomessa on palkkajäykkyyttä, mikä ilmenee reaaliansioiden nousuna 1990-luvun alun lamavuosina. Jäykkyys heijastuu myös selvästi erottuvina korkea- ja matalapalkka-aloina.

Päätelmät sisältyvät Marja-Liisa Parjanteen "Työmarkkinat murroksessa" -tutkimukseen, joka julkaistiin tänään. Tutkimuksessa todetaan, että pysyvästä työttömyydestä huolimatta reaalinen palkkataso kohosi lamankin aikana.
-Palkkajoustot ovat siten olleet liian pieniä kyetäkseen tasapainottamaan työmarkkinoita, Parjanne sanoo.

Parjanteen mukaan tietyillä aloilla on paremmat palkat kuin toisilla suhdanteista riippumatta.
-Palkkojen erot eivät selity vain ammatillisilla eroilla, hän huomauttaa.
Tyypillisiä hyvin palkattuja aloja ovat tutkimuksen mukaan massa- ja paperiteollisuus sekä rahoitus- ja vakuutusalat. Matalapalkka-aloja ovat vastaavasti tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus, huonekalu- ja puutavarateollisuus, vähittäiskauppa ja palvelusektori. Matalapalkka-aloille on ominaista myös korkea työttömyys.

Sisäpiiri nauttii hyvistä palkoista

Keskeinen tutkimuksen johtopäätös on myös se, että lamavuosina työmarkkinat jakautuivat entistä selkeämmin kahteen leiriin. Työelämässä etenkin lamavuosina tapahtuneet joustot eivät koskettaneet paljoakaan työpaikkansa säilyttäneitä. Tutkimuksen mukaan pysyvässä työsuhteessa olevien palkat kehittyivät päinvastoin muita palkansaajia paremmin.
-Epätyypillisessä työsuhteessa olevat työntekijät ovat joustaneet laman aikana sekä työpaikkojen että palkkojen suhteen, Parjanne painottaa.

Sen sijaan paikkansa säilyttäneet muodostavat vakituisten työntekijöiden ns. sisäpiirin, jolla on vahva työmarkkina-asema. Tämä joukko on laaja ja heidän asemansa on suhteellisen turvattu, kauppatieteiden tohtori Parjanne tulkitsee.
-Sisäpiiri voi hyödyntää tilanteensa esimerkiksi palkkaneuvotteluissa ja turvata asemansa muiden kustannuksella, Parjanne arvioi.

Parjanteen mukaan työvoimakustannukset kasvavat ja työllisyystilanne heikkenee, jos sisäpiiri käyttää asemaansa hyväkseen. Parjanteen malli sisäpiirille on peräisin Espanjasta, mutta hän arvioi saman pätevän Suomeenkin.
-Sisäpiirin olemassaoloa ei ole pystytty suoranaisesti osoittamaan, mutta kaikki tulokset viittaavat joukkoon, joka ei jousta, Parjanne sanoo.

Määräaikaiset työntekijät muodostavat Parjanteen mukaan eräänlaisen puskurin. Heitä voidaan tarvittaessa irtisanoa suhdannetilanteen mukaan. Parjanteen tutkimus vahvistaa määräaikaisten työsuhteiden lisääntymisen. Vuonna 1993 aloitustyöpaikoista vain alle 20 prosenttia oli perinteisiä pysyviä "kokoaikapaikkoja". Noin 74 prosenttia aloituspaikoista oli määräaikaisia. Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen työvoimahaastatteluihin, jotka on tehty vuosina 1987, -89, -91 ja -93.
(STT)


Lue myös:

    Uusimmat