Rautaesiripun kaatuminen alkoi Unkarista

Rautaesiripun murtumisesta ja itäsaksalaisten ryntäyksestä Unkarin kautta Itävaltaan tulee tänä syksynä kuluneeksi 10 vuotta. Sähköistetty piikkilanka-aita, joka eristi Unkarin lännestä, oli käytännössä jo katkottu matkamuistoiksi keväällä ja kesällä 1989, kun Unkarin hallitus päätti rikkoa konsulisopimuksen DDR:n kanssa.

Unkarin lippu, sotilaita

Syyskuun 10. päivänä Unkari antoi virallisen luvan maassa "lomailleille" kymmenilletuhansille itäsaksalaisille lähteä länteen. Kolmen ensimmäisen päivän aikana 15 000 itäsaksalaista ylitti rajan. Lokakuussa lähtijöiden määrä oli jo 50 000. Berliinin muurin murtumiseen ja kommunismin romahtamiseen koko itäisessä Keski-Euroopassa johtanut muutoksen pyörre oli imaissut Unkarin.

Nagyn muistotilaisuus jäi historiaan

Tapahtumien vyörylle olivat antaneet vauhtia vuoden 1956 vallankumousjohtajan Imre Nagyn seremonialliset hautajaiset ja poliittinen ylösnousemus kesäkuun 16. päivänä Budapestin sankareiden aukiolla. Silloinen pitkätukkainen vasemmistoradikaali, nykyinen Unkarin pääministeri Viktor Orban piti historiallisen puheensa Nagyn hautajaisissa. Hän vaati neuvostojoukkojen vetämistä Unkarista ja kommunistidiktatuurin lopettamista. Keskusta-oikeistolaista Fidesz-MPP:tä johtava Orban nousi pääministeriksi vuosi sitten komean vaalivoiton saattelemana. Fidesz syrjäytti vallasta neljä vuotta Unkaria hallinneen sosialistisen puolueen (MSZP), joka on kommunistisen työväenpuolueen perillinen.

Lokakuussa 1989 Unkari julistettiin jälleen - 33 vuotta kansannousun jälkeen - tasavallaksi. Julistuksen luki 23. lokakuuta parlamentin parvekkeelta maan väliaikainen presidentti Matyas Szurös, joka aiemmin syksyllä oli johtanut ns. pyöreän pöydän neuvotteluja perustuslain muuttamiseksi. Dramaattisin muutoksista oli "kansan" pudottaminen pois valtion nimestä ja "porvarillisen demokratian ja demokraattisen sosialismin" arvojen tunnustaminen tasa-arvoisiksi. Lokakuun 23. päivä julistettiin vuoden 1956 tapahtumia kunnioittavaksi kansalliseksi juhlapäiväksi. Vanhat miehet, jotka olivat istuneet pitkiä vankeusrangaistuksia, pitivät puheita, ja nuoret kiipeilivät paitsaiden päällä.

Unkarin presidenttinä vuosina 1989-90 toiminut Matyas Szurös on nykyisen parlamentin sosialistisen puolueen ja suurimman oppostioryhmittymän kansanedustaja. Raju järjestelmänvaihdos jätti haavat, jotka yhä ovat vereslihalla Unkarissa. Szurösia on vaadittu - viimeksi tällä viikolla - jättämään paikkansa, koska hänen epäillään tehneen tiivistä yhteistyötä Unkarin salaisen palvelun kanssa toimiessaan kommunistisessa puolueessa.

Schröder ja Klima mukana juhlallisuuksissa

Tasan 10 vuotta sitten syyskuussa Unkari otti ratkaisevan askeleen salliessaan virallisestikin itäsaksalaisten pääsyn länteen. Jo sitä ennen kesällä 1989 itäsaksalaiset olivat jättäneet Trabantinsa rajalle ja kävelleet Itävaltaan Unkarin rajavartioiden katsellessa muualle.

Perjantai eli rautaesiripun kaatumisen virallinen muistopäivä on tänä vuonna Unkarin länsidiplomatissa harvinaisen näyttävä päivä. Budapestiin saapuvat sekä Saksan liittokansleri Gerhard Schröder että Itävallan liittokansleri Viktor Klima, jotka tapaavat päivän mittaan Unkarin presidentin Arpad Gönczin ja pääministerin Viktor Orbanin.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat