Rauhan Nobel Kim Dae Jungille

Tämän vuotinen Nobelin rauhanpalkinto on julkistettu Oslossa. Rauhanpalkinto on myönnetty Etelä-Korean presidentille Kim Dae Jungille.
Nobel-Komitea palkitsi Kimin hänen työstään "demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta Etelä-Koreassa ja yleisemmin Itä-Aasiassa sekä rauhan ja sovinnon puolesta erityisesti Pohjois-Korean kanssa".
-Kim Dae Jung on suurta moraalista rohkeutta osoittaen esiintynyt Itä-Aasiassa yleismaailmallisten ihmisoikeuksien keskeisenä puolustajana vastustaen yrityksiä rajoittaa näiden oikeuksien merkitystä Aasiassa, komitean perusteluissa todetaan.

Komitean mukaan Kim on pyrkinyt "auringonpaiste-politiikallaan" voittamaan 50 vuotta jatkuneen vihanpidon Pohjois-Korean kanssa. Palkintolautakunta halusi tässä yhteydessä antaa tunnustusta myös Pohjois-Korean ja muiden maiden johtajille heidän työstään sovinnon rakentamiseksi Korean niemimaalle. Koreoiden niemimaan ohella Etelä-Korean presidentti on Nobel-komitean mukaan antanut merkittävän panoksensa sorron lopettamiseksi myös mm. Burmassa ja Itä-Timorissa.

Kim Dae Jung, 74, valittiin Etelä-Korean presidentiksi vuonna 1997. Kesäkuussa hän matkusti Pohjois-Korean pääkaupunkiin Pjongjangiin historialliseen huipputapaamiseen pohjoisen naapurimaan johtajan Kim Jong Ilin kanssa. Koreat ovat edelleen muodollisesti sotatilassa keskenään vuosina 1950-53 käydyn Korean sodan jäljiltä. Maat solmivat sodan päätteeksi vain aselevon, ei rauhansopimusta.

Nobelin rauhanpalkinnon arvo on yhdeksän miljoonaan Ruotsin kruunua (6,3 miljoonaa markkaa). Norjan kuningas Harald luovuttaa palkinnon Kimille Oslossa 10. joulukuuta pidettävässä juhlassa.

Onnitteluja sateli

Kim Dae Jungin valinta Nobelin saajaksi kirvoitti kehuja ja onnitteluja pääkaupungeista ympäri maailmaa. YK:n pääsihteeri Kofi Annan kiitteli Kimin antaneen vertaansa vailla olevan ja historiallisen panoksen Korean niemimaan rauhan hyväksi.

Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton ylisti Kimiä rohkeaksi mieheksi ja sanoi palkinnon olevan erittäin ansaittu. Ranskan presidentti Jacques Chirac totesi Kimin tuoneen toivoa Korean niemimaalle ja vakauttaneen tilannetta koko lähialueella.

Chirac kehotti kansainvälistä yhteisöä tukemaan Kimiä, jotta hänen aloittamansa työ onnistuu. Saksan liittokansleri Gerhard Schröder totesi palkinnon olevan tunnustus Kimin rohkeasta työstä ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta.

-Saksan kansa, joka kärsi myös pitkään maansa kahtiajaosta, seuraa kiinnostuneena ja myötätuntoisena pyrkimyksiänne, Schröder sanoi viestissään Kimille. Italian presidentin Carlo Azeglio Ciampin mukaan Koreoiden kehitys on antanut toivoa kaikille, jotka uskovat demokratiaan ja vuoropuheluun.

Tshekin presidentti Vaclav Havel - itsekin entinen poliittinen vanki - sanoi kunnioittavansa suuresti Kimin menneisyyttä toisinajattelijana. Myös Japanin pääministeri Yoshiro Mori esitti onnentoivotuksensa Kimille, joka sai palkintonsa "loistavista saavutuksista" Koreoiden lähentämiseksi. Taiwanin presidentti Chen Sui-bian kiitti niin ikään Kimiä tämän saavutuksista ja toivoi, että Kiina ja Taiwan voisivat seurata Koreoiden yhteistyön esimerkkiä.

Halonen onnitteli myös

Halonen-Tarja

Tasavallan presidentti Tarja Halonen onnitteli perjantaina sydämellisesti Kim Dae Jungia ja sanoi, että presidentin ponnistelut Koreoiden lähentämiseksi ovat palkinnon arvoiset.

-Viime vuosina Nobelin rauhanpalkinto on ollut eräänlainen rauhankannustuspalkinto. Niitä on hyvinkin rohkeasti annettu sellaisille henkilöille ja järjestöille, jotka ovat keskellä jotakin prosessia. Siinä mielessä meidän toiveemme, että Balkanin rauhanprosessi ja myös Suomi presidentti Martti Ahtisaaren kautta olisivat tulleet palkituiksi olivat aivan realistisia, jatkoi Halonen Biarritzin huippukokouksessa.

Halonen osallistuu ensi viikolla EU:n ja Aasian maiden huippukokoukseen Etelä-Korean Soulissa. Isäntänä on tuore palkinnonsaaja, joten Halonen pääsee viemään onnittelunsa perille henkilökohtaisesti perille.

(MTV3-STT-Reuters-AFP-DPA)