Räty selvisi vakavasta rikoksesta lievällä rangaistuksella

Timo Räty tuomittiin Hilkka Ahteen kiusaamisesta 80 päiväsakkoon ja hänen tuloillaan maksettavaa kertyi runsaat 2000 euroa.

Rädyn päiväsakkoja voi pitää lievänä, jos katsotaan sitä mitä uhrille tapauksesta aiheutui: työkyvyttömyyttä ja keskivaikeaa masennusta vuosikausiksi. Tarvittiin lääkärillä käyntejä, sairaslomia, terapiaa ja lääkitystä.

Rangaistus rinnastuu ankaruudeltaan suurin piirtein rattijuopumukseen, huumausainerikokseen tai tavanomaiseen pahoinpitelyyn. Kiusaamisen seuraukset uhrille olivat kuitenkin huomattavasti vakavammat kuin tavanomaisessa pahoinpitelyssä.

Oikeus pohti päätöksessään vankeusrangaistustakin, mutta päätyi sakkoihin koska sellaisia työturvallisuusrikoksista normaalisti langetetaan. Ahteelle koitunut vahinko huomioitiin sitten 12000 euron korvauksissa.

Päätös on merkittävä. Se nosti esiin työpaikkakiusaamisen, johon pitäisi olla ehdoton nollatoleranssi. Tapaus vetää selkeitä rajoja siihen miten johtaja ei saa käyttäytyä. Merkittävää on myös se, että kaksi Rätyyn esimiesasemassa ollutta AKT:n luottamushenkilöä tuomittiin niin ikään rikoksista, koska he eivät puuttuneet tilanteeseen.

Perinteiset työturvallisuusrikokset

Uutispalvelu Edilexin listaus työturvallisuusrikoksista kertoo hyvin miten työturvallisuusrikokset Suomessa mielletään. Kyse on aika pitkälle tehtaiden ja työmaiden turvallisuudesta. Tapaturman jälkeen työturvallisuusrikoksesta joutuu tilille esimies. Teot ovat ani harvoin tahallisia, vaan useimmiten on kyse huolimattomuudesta.

Työturvallisuusrikosten tutkinta on varsin byrokraattinen järjestelmä. Tyypillisesti asiat etenevät työsuojeluviranomaisten kautta. Tästä seulasta vain aniharva kiusaamistapaus etenee poliisitutkintaan, koska aluehallintoviranomaisessa yritetään kiusaamistapauksissakin ensisijaisesti korjata työpaikan olot. Työturvallisuusrikokset vanhenevat kahdessa vuodessa ja hitaassa prosessissa tapaturmajuttujakin kuivuu käsiin.

Kiusaamispahoinpitely uusi keino

Räty-Ahde –tapauksessa syyttäjä Tuire Tamminiemi toi työturvallisuusrikoksen rinnalle kiusaamisjuttuihin uuden työkalun. Vuonna 1995 rikoslain pahoinpitelypykälään lisättiin toisen terveyden vahingoittaminen muuten kuin ruumiillista väkivaltaa tekemällä.

Tällaisista tapauksista ei ole ennakkopäätöksiä. Ehkä tämäntyyppistä pahoinpitelyä ei ole koskaan aiemmin sovellettukaan.

Helsingin käräjäoikeuden kolmen tuomarin  kokoonpano - Airi Jousila, Anna-Maija Ruohonniemi ja Ismo Räty - sanoi sen suoraan: mielenterveyttä vahingoittava henkinen väkivalta voidaan rinnastaa ruumiillisia vammoja aiheuttavaan väkivaltaan.

Miten Helsingin käräjäoikeus päätyi tähän tulkintaan? Ensin tietysti tarvittiin näyttöä siitä, että Ahteen vammat olivat aitoja ja työperäisiä. Oikeus perusteli asian näin:

  1. ”Asiassa on esitetty Ahteen kuulemisen lisäksi selvityksenä hänen terveydentilastaan ja terveyden vahingoittumisesta lääkärinlausuntoja, työterveyspsykologin lausuntoja sekä lausuntoja antaneen työterveyslääkärin Nurmenniemen, psykiatri Tainion ja lausuntoja antaneen työpsykologi Vuorio-Mutkan todistajalausunnot.
  2. Mainitun varsin seikkaperäisen selvityksen nojalla on osoitettu, että Ahde oli ainakin syksystä 2008 lukien kärsinyt psyykkisen tilan häiriöistä, jotka olivat ilmenneet muun muassa syytteessä kuvattuna oireistona. Työterveyslääkäri Nurmenniemen arvion mukaan Ahteessa todetussa tilassa on traumaattisen stressihäiriötilan piirteitä.
  3. Kaikki kolme todistajaa Nurmenniemi, Vuorio-Mutka ja Tainio olivat päätyneet siihen, että Ahteen kärsimä psyykkisen tilan häiriö on työperäinen. Todistajat eivät ole havainneet, että Ahde olisi persoonallisuudeltaan siten yliherkkä, että häiriötila olisi selitettävissä tällä perusteella. Nurmenniemi on lausunnossaan päinvastoin arvioinut, että Ahde on kestänyt paineista tilannetta sangen pitkään. Esitetyllä selvityksellä on osoitettu, että Ahteen terveyttä on vahingoitettu rikoslain 21 luvun 5 §:ssä tarkoitetuin tavoin.”

Seuraavaksi piti osoittaa tietysti Rädyn toimien yhteys näihin vammoihin. Oikeuden perustelut tältä osin olivat:

  1. ”Käsiteltävässä tapauksessa Rädyn menettely on tarkoittanut henkisen väkivallan käyttöä, muun muassa Ahteen nöyryyttäminen julkisissa tilanteissa huomiotta jättämisellä, kommunikaation tapahtuminen sanansaattajia käyttäen lähihuoneessa työskentelevän Ahteen kanssa, eristäminen työtehtäviä siirtämällä ja epäasiallinen tehtävänanto (muistiot) sekä mitätöiminen jopa tervehtimättä jättämisellä.
  2. Räty oli jatkanut menettelyään, vaikka lukuisat henkilöt olivat huomauttaneet hänelle asianmukaisen käyttäytymisen vaatimuksista. Rädyn oli tullut myös havaita Ahteen terveydentilassa tapahtunut muutos, joka oli todistajien kertomin tavoin ulospäin nähtävissä.
  3. Räty oli tullut myös tietoiseksi työterveyshuollon yhteydenottopyynnöistä ja vaatimuksista asian selvittämiseksi, niiden johtamatta mihinkään toimenpiteisiin hänen puoleltaan. Räty oli edelleen suhtautunut välinpitämättömästi aluehallintoviranomaisen yhteydenottoihin.
  4. Viimeistään näiden perusteella Rädyn oli tullut lainopillisen koulutuksen saaneena henkilönä ymmärtää, että tilanne on vakava ja edellyttää toimenpiteitä hänen taholtaan.
  5. Käräjäoikeus katsoo, että vastaajan on tullut pitää varsin todennäköisenä, että hänen menettelynsä vahingoittaa Ahteen terveyttä.
  6. Menettely täyttää pahoinpitelyn tunnusmerkistön.”

Kyse ei ollut mistään Ahteen mielipiteestä, vaan teosta oli siis selkeää näyttöä.

Tavanomaiseen, fyysiseen pahoinpitelyyn verrattuna kiusaamispahoinpitelyt ovat paljon monimutkaisempia näyttää toteen, kuten noista käräjäoikeuden päätöksen otteista ilmenee. Ahde-Räty –juttua puitiin oikeudessa kahdeksan työpäivää ja salissa kuultiin parikymmentä todistajaa. Jutun poliisitutkinta alkoi marraskuussa 2011 ja käräjäoikeuden tuomio saatiin nyt reilun kahden vuoden jälkeen.

Mitä pahoinpitelyn soveltaminen sitten merkitsee? Työturvallisuusrikoksen maksimirangaistus on vuosi vankeutta, joten se vanhenee kahdessa vuodessa. Sen sijaan pahoinpitelystä voidaan tuomita korkeintaan kaksi vuotta vankeutta, mikä nostaa kiusaamisen vanhenemisajan viiteen vuoteen.

Pahoinpitely myös sopii rikoksena kiusaamistapauksiin selkeästi paremmin kuin työturvallisuusrikoksen kankea, työturvallisuusmääräyksiin viittaava pykälä. Kyse on selkeästä väkivallasta, joka on otettava vakavasti.

Kun oikeus arvioi Ahteen kärsimykset 12000 euron arvoisiksi, niin ei olla kovin kaukana sellaisesta ajatuksesta, että teko olisi voinut olla myös törkeä pahoinpitely. Törkeään pahoinpitelyyn riittää vakavan sairauden aiheuttaminen ja se, että teko on kokonaisarvostelultaan törkeä. Silloin rangaistusasteikko on 1-10 vuotta.

Rädyn oikeudenkäynti antaa myös mallin siitä minkälaista näyttöä jutun tueksi tarvitaan.

Tapaus on myös pelote. Kiusaamisesta voi joutua vastuuseen ja tämä vastuu ulottuu organisaatiossa myös kiusaajan yläpuolelle. Rangaistuksen päälle voi tulla merkittävät korvaukset.

Silti kiusaamista ei yleisenä ongelmana voi siirtää poliisin ongelmaksi, vaan korjaaminen lähtee jokaisen työpaikan ja työntekijän omista asenteista. Kiusaamiseen on puututtava.

Hilkka Ahde sanoi eilen, ettei halua työpaikkakiusaamisen ikoniksi. Niin siinä kuitenkin kävi. Ja siitä voi Ahteelle nostaa hattua.

Lue myös:

    Uusimmat