Ratkaiseeko verkko rikokset poliisin puolesta?

Kun verkkokeskustelija törmää poikkeukselliseen uutiseen, hän haluaa ensimmäisenä kertoa siitä muille. Joskus hän on myös valmis näkemään paljonkin vaivaa saadakseen lisää tietoa.

Uutistapahtumat synnyttävät verkossa keskustelua, josta voi seurata jopa järjestäytynyttä tiedonhankintaa ja ongelmanratkaisua.

Verkkoyhteisöjen rooli korostui esimerkiksi Myyrmannin räjähdyksen yhteydessä, jolloin tekijän henkilöllisyys oli selvitetty netissä jo varhain. Aasian katastrofin aikaan tietoja uhreista kerättiin verkossa ohi virallisten kanavien. Ja lista jatkuu...

- Wincapitan tapauksessa töitä tehtiin MuroBBS-keskustelussa parisen vuotta ja poliisi erikseen kiitti nettietsiviä, kertoo verkkotutkija Kari A. Hintikka Jyväskylän yliopistosta.

Hintikka valmistelee väitöskirjaa verkkovoimasta, jonka hän määrittelee näin: suuri joukko satunnaisia ihmisiä voi organisoitua ja toimia ilman muodollista koordinointia nopeasti, tehokkaasti, tilapäisesti ja globaalisti yhteisen konkreettisen päämäärän toteuttamiseksi tietoverkkojen välityksellä.

Huhumyllyä vai tietokantojen kaivuuta?

Viimeisimpänä Tampereen tulipalo on synnyttänyt netissä ainakin keskustelua, jossa on pohdittu palon syitä ja tuotu esiin mahdollisesti tapaukseen liittyviä tietoja. Mutta mikä erottaa anonyymien ihmisten muodostaman verkkovoiman perinteisestä huhumyllystä, johon liitetään ihmisten luontainen tirkistelynhalu?

Hintikka toteaa, että esimerkiksi kaikenlaisia julkkiksiin liittyviä tietoja kaivetaan netissä jatkuvasti.

- Pienimuotoista tirkistelyä en laskisi vielä verkkovoimaksi, jossa käytetään runsaasti lähteitä aina patentti- ja rekisterihallituksen tietokannasta lähtien, hän sanoo.

Kansainvälisesti verkkovoimaa on käytetty yhä isompien ongelmien ratkaisemisessa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa useissa verkkoyhteisöissä on kartoitettu Katrina-hurrikaanista kärsineitä taloja ja etsitty niiden asukkaita.

Tolkuttomasta kohinasta järjestäytyneeksi kuhinaksi

Hintikan mukaan verkkovoima ei ole automaattinen ilmiö.

- Se vaatii uutiskriteerienkin mukaisen kiinnostavan tapauksen, joka koskettaa jollain tapaa. Jotta tämä kiinnostus muuttuisi tolkuttomasta kohinasta kuhinaksi, tarvitaan myös sopiva ympäristö ja välineet.

Keskustelupalstan ketju voi jalostua vaikkapa yhteisiksi sähköisiksi asiakirjoiksi, jotka sisältävät henkilö- ja yritysprofiileja sekä listoja tehtävistä asioista.

- Kanavan pitää olla sellainen, että kuka tahansa voi nopeasti hypätä mukaan toimintaan, Hintikka sanoo.

Hän huomauttaa, että verkossa toimivalla ihmisellä on entistä paremmat mahdollisuudet päästä käsiksi samaan tietoon kuin vaikkapa toimittajalla. Hintikan mukaan verkkovoima elää symbioosissa tiedotusvälineiden kanssa.

- Verkkovoima poimii toimittajien välittämää tietoa ja yhä useampi toimittaja etsiytyy keskustelupalstoille ja -kanaville.

Verkkovoima saattaa tehdä asioista moraalisia tai eettisiä päätelmiä. Hintikka nostaa esimerkiksi tapauksen, jossa verkkoyhteisön epäilyjen kohteeksi joutuneen yritysryppään toiminta ei johtanut poliisitoimiin.

Joissain tapauksissa verkkovoiman tehtävät ovat laajentuneet aina oman käden oikeuteen asti.

Lue myös:

    Uusimmat