Rataverkon suurhankkeita nopeutettiin

Ratahallintokeskuksen suunnitelmaa rataverkon kehittämisestä on päivitetty aikataulujen suhteen. Rataverkko 2020 -suunnitelman kolme suurta hanketta eli oikorata Kerava-Lahti, kaupunkirata Tikkurila-Kerava ja sähköistys välillä Oulu-Kontiomäki-Vartius/Iisalmi aloitetaan jo tänä vuonna. Hankkeet sisällytettiin valtion vuoden 2002 talousarvioon, ja ne aiotaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti. Oikorata ja sähköistys ovat laskelmien mukaan valmiita vuonna 2006, kaupunkirata vuonna 2004.

Hankkeiden nopea toteuttaminen vie lähivuosina suuren osan kehittämisvaroista. Tämän vuoksi muut hankkeet hidastuvat jonkin verran. Kolmen suuren hankkeen jälkeen painopiste on Helsinki-Pietari-yhteyden kehittämisessä välillä Lahti-Luumäki. Seuraavaksi keskitytään sähköistyksen jatkamiseen sekä Seinäjoki-Oulu-välin nopeuden nostoon.

Viime keväänä valmistunut Rataverkko 2020 -suunnitelma linjaa rataverkon pitkän tähtäimen kehittämishankkeet. Suomen rataverkon suurimpia ongelmia ovat ratojen ikääntyminen ja ratakapasiteetin puute.

-Rahoitustaso vaikuttaa suunnitelmien aikatauluihin hyvin paljon. Yhteiskunnan pitäisi tämän keskustelunavauksen perusteella katsoa, ovatko nämä niin tärkeitä, että rahoitustason pitäisi olla korkeampi. Yritämme realistisesti kertoa, miltä tilanne näyttää, Ratahallintokeskuksen apulaisjohtaja Martti Kerosuo sanoo.

Matkustajamäärät kasvavat, matka-ajat lyhenevät

Rataverkko 2020 -suunnitelman mukaan rautateiden matkustajamäärät kasvavat. Eniten kasvua tulee nopean liikenteen rataosilla. Junaliikenteen nopeuttaminen on suunnitelman mukaan kannattavaa. Keskeisten reittien nopeustavoitteeksi on asetettu 160-200 km/h. Junien nopeuksien nostaminen lyhentää matka-aikoja parhaimmillaan lähes 40 prosenttia nykyiseen verrattuna.

Muita keskeisiä hankkeita ovat muun muassa ratojen kantavuuden parantaminen ja turvallisuusinvestoinnit. Nykyisellä tasolla eli noin 400 miljoonan euron vuosirahoituksella hankkeet toteutuvat 2010-luvulla. Alemmalla rahoitustasolla monet hankkeet toteutuvat vasta vuoden 2020 jälkeen.

Suurin osa käytettävistä varoista kuluu kunnossapitoon, korjausinvestointeihin ja muihin radanpidon perustehtäviin.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat