Rata haluaa pankkien lähipiirilainoille tiukempaa valvontaa

Rata haluaa, että lähipiirilainojen antamista valvottaisiin nykyistä tiukemmin. Lähipiiriin kuuluisivat pankkien omat johtajat, merkittävät omistajat sekä tytär- ja osakkuusyritykset. Tämän päivän Kauppalehdessä Ratan apulaisjohtaja Kaiju Kallio toivoo, että lähipiirille annettavien luottojen ehdoista saataisiin laki, jolloin ongelma poistuisi. IMF totesi selvityksessään vuosi sitten keväällä, että Suomen luottolaitoksia koskevasta lainsäädännöstä puuttuu lähipiiriä koskeva ohjeistus. -Me olemme sitoutuneet noudattamaan Baselin maailmanlaajuiseksi tehtyä ohjeistusta, mutta meidän omasta lainasäädännöstä puuttuu pankkien lähipiiriä koskevat säädökset, sanoi Kallio.

Rata on ollut tästä yhteydessä valtiovarainministeriöön, ja Kallio arvioi ratan ohjeistavan pankkeja vielä kuluvan vuoden aikana. Joillakin pankeilla lähipiirin määritykset olivat kunnossa, ja joiltakin ne puuttuivat. Hän ei kuitenkaan tarkemmin kertonut pankkien muutostarpeista. Pankit eivät kuitenkaan saa antaa lähipiirilleen lainoja paremmin ehdoin kuin vastaavassa asiakassuhteessa olevalle vieraalle.

Sammon tiedotusjohtaja Pertti Nurvalan mukaan henkilökunnan lainoissa pankissa käytetään markkinakorkoja tai prime-korkoa. Myös Nordeassa työntekijät saavat lainaa lähes samoilla ehdoilla kuin pankin ulkopuoliset henkilöt. Osuuspankkiryhmässä henkilökuntaluotot ovat hieman yleisölle annettuja luottoja edullisemmat, ja jokaisella paikallisella osuuspankilla on omat lainaehtonsa. Kallion mielestä pankkien henkilökunnan lainojen ehdot eivät kuitenkaan enää ole kovin merkittävä asia. Verottaja on määritellyt korkoprosentin alarajaksi Suomen Pankin peruskoron, jota halvemmat lainat katsotaan verotettavaksi eduksi. Sen sijaan pankkien lähipiiriin luettavien yritysten lainoituksessa Kallio uskoo löytyvän enemmän ongelmia. Pankit voivat tukea lähipiirinsä vaikutusvallassa olevia yrityksiä edullisin lainaehdoin. Yleisenä periaatteena pitäisi myös tulevaisuudessa Kallion mukaan olla se, että päätökset lainaehdoista tekee aina tällaista henkilöä ylempi päätöksentekijä.

Valvontavaltuudet puutteellisia

Suomi sai viime kevään IMF:n selvityksessä varsin hyvän arvosanan, mutta IMF:n raportissa kiinnitettiin huomiota juuri kansainvälisessä vertailussa puutteellisiin valvontavaltuuksiin. Puutteena nähtiin myös vastuullisuutta ja tilivelvollisuutta koskevien säännösten vähäisyys. Valtiovarainministeriössä on parasta aikaa valmisteilla rahoitustarkastuslain uudistus. Lain myötä rata on saamassa myös mahdollisuuden antaa huomautus tai varoitus. Tällä hetkellä Ratan sanktiovalikoimaan kuuluvat uhkasakko ja oikeus esittää toimiluvan peruuttamista. -Valtuudet ovat nyt hyvin rajuja, ja pienempiin laiminlyönteihin niitä ei voi käyttää, arvioi Kallio.

(STT)