"Raskauden hinnasta elää väärä käsitys"

- Lapsen syntymä ja hoito maksavat työnantajille vuosittain keskimäärin vähemmän kuin esimerkiksi työntekijöiden koulutukset tai luontoisedut, kertoo johtava tutkija Anita Haataja Kelasta.

Kela korvaa työnantajalle äitiysajan palkkakuluista 90 prosenttia runsaan kahden kuukauden ajalta ja kokonaan kertyvän vuosiloman palkan. Äitiysloman jälkeen vanhempi on kokonaan Kelan päivärahalla.

Työntekijän äitiysloma voi aiheuttaa työnantajalle lisäksi niin sanottuja välillisiä kuluja, kun palkataan ja koulutetaan sijaisia.

- Vanhempainvapailla ollaan luonnollisesti useammin yrityksissä, joissa henkilöstöä on paljon. Isommissa firmoissa on myös totuttu henkilöstön vaihdoksiin, joten töiden järjestely ja sijaisten värvääminen eivät välttämättä aiheuta lisäkustannuksia, Haataja sanoo.

Vaikka suomalaisia työskentelee eniten yli kymmenen hengen yrityksissä, valtaosa yrityksistä on kooltaan pieniä. Monissa niistä voi kulua vuosia ilman ensimmäistäkään vanhempainvapaata. Kun vapaille jääviä sitten on, välilliset kustannukset voivat nousta suhteellisesti isoja yrityksiä suuremmiksi.

"Väärä käsitys ylläpitää pelotetta"

Tutkija muistuttaa, että noin puolet äideistä ei aiheuta työnantajille minkäänlaisia kustannuksia. He ovat äitiys- ja vanhempainrahalla ilman työsuhteen tarjoamia etuuksia, koska he ovat esimerkiksi opiskelijoita tai työssä olleita, joiden työsuhdetta ei ole uusittu raskauden alettua.

Vaikka keskustelua hallitsisi kuva nuoresta naisesta kalliina työntekijänä, yritysten todellisuudessa tämä ei juuri näy. EU-tason vertailussa vain 13 prosenttia suomalaisyrityksistä oli sitä mieltä, että vanhempainvapaista aiheutuu ongelmia. Esimerkiksi ruotsalais- ja tanskalaisyritykset kokivat vapaat ongelmallisemmiksi.

- Julkiseen keskusteluun juurtunut väärä käsitys voi ylläpitää pelotetta, joka rajoittaa yrityksiä palkkaamasta naisia pysyviin työsuhteisiin.

Korvauksia ei aina osata hakea

- Osa työnantajista ei yksinkertaisesti osaa hakea Kelan korvauksia synnytyksen jälkeisistä äidin kuluista. Ongelmia voi olla lähinnä pienillä työpaikoilla, sanoo asiantuntija Anu Sajavaara Elinkeinoelämän keskusliitosta.

Osaamisen lisäksi syynä saattaa olla myös ajanpuute.

- Korvaushakemusten tekeminen voi olla esimerkiksi toimitusjohtajan vastuulla, ja hän ei välttämättä muiden töiden ohella ehdi hakea asiasta riittävästi tietoa tai täyttää hakemuksia, Sajavaara jatkaa.

Kelan etuuspäällikkö Suvi Onninen kertoo, että vuosilomien korvausjärjestelmää uudistettiin muutama vuosi sitten, koska korvaustasoa pidettiin liian alhaisena ja hakemisjärjestelmää vaikeana. Nykyään työnantajat voivat hakea korvauksia vielä puoli vuotta sen jälkeen, kun vanhempainpäivärahakausi on päättynyt.

(MTV3 - STT)