Rasistiset rikokset lisääntyneet selvästi

Viime vuonna rasistisiksi epäiltyjä vahingontekoja tuli poliisin tietoon yli 60 prosenttia enemmän kuin toissa vuonna.

Selvityksen tehneen poliisiammattikorkeakoulun mukaan myös rasistista väkivaltaa tapahtuu paljon. Tutkimusta tekemässä ollut Mikko Joronen Ihmisoikeusliitosta kertoo, että tyypillisesti rasisitisen rikoksen uhriksi joutuu henkilö, joka erottuu ulkoisesti valtaväestöstä.

- Rasistisen rikoksen uhriksi joutuu tyypillisesti ns. näkyvän vähemmistön edustaja eli sellainen henkilö joka erottuu ulkoisilta piirteiltä valtaväestön edustajasta. Syntymämaan mukaan suurimmat uhriryhmät olivat suomalaiset, somalialaiset, turkkilaiset, irakilaiset ja iranilaiset. Tarkennuksena voi sanoa, että syntyperältään suomalaisten ryhmä ei koostu vain valtaväestön edustajista, vaan myös pitkälti toisen polven maahanmuuttajien edustajista sekä suomen perinteisten etnisten vähemmistöjen edustajista.

Epäiltyjä rasistisia rikoksia kirajataan tapahtuneeksi enemmän Etelä-Suomessa kuin pohjoisessa. Tämä johtuu siitä, että suurin osa Suomen maahanmuuttajataustaisista henkilöistä asuu Etelä-Suomessa.

Rasistisista rikoksista epäillyt ovat tyypillisesti nuoria, 15-24 -vuotiaita miehiä.

Suurin osa rikosilmoituksista on sellaisia, että yksittäistä henkilöä epäillään rasistisesta rikoksesta, mutta myös kaveriporukassa tehdyistä tyhmyyksistä tulee jonkin verran ilmoituksia.

- Suurin osa teoista ei ole suunnitelmallisia. Sitten on kaveriporukassa, niin vahingontekoihin saatetaan ryhtyä huomattavasti helpommin, Joronen päättelee.

Osa rasitisesta rikollista, niinkuin muustakin rikoollisuudesta, on niin sanottua piilorikollisuutta, joka ei tule koskaan poliisin tietoon, koska uhrit eivät tee aina rikosilmoitusta. Nykyään poliisille kuitenkin tehdään aiempaa enemmän rikosilmoituksia rasistista rikoksista.

- Tämä on mielestäni positiivista kehitystä, sillä se kertoo siitä, että luottamus suomalaiseen oikeusjärjestelmään on lisääntynyt, Joronen sanoo.

- Tietenkin on huolestuttavaa, että suhteutettuna Suomen suhteellisen vähäiseen ulkomaalaisväestöön, luvut ovat näinkin isoja.

Maahanmuuttajataustaisten poliisien saaminen poliisivoimiin lisäisi Jorosen mukaan maahanmuuttajien luottamusta poliisin. Kuitenkin myös valtaväestölle suunnattaville toimenpiteille on tarvetta - esimerkiksi positiivisen kanssakäymisen muodossa kouluissa. Näin myös nuorten miesten asenteet saataisiin pikkuhiljaa suvaitsevaisemmiksi.

(MTV3-STT)