Raportti: Korkeakoulutettujen työllisyys kohentunut

Korkeasti koulutetusta työvoimasta saattaa tulla pulaa tulevaisuudessa. Esimerkiksi lääkärin, juristin ja opettajan ammateissa on saavutettu lähes täystyöllisyys.

Korkeakoulutettujen työllisyys kohentui nopeasti 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa. Opetusministeriön tuoreen raportin mukaan korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden määrä ja työllisyysosuus ovat kasvaneet Suomessa vauhdilla.

Ylemmän korkeakoulutuksen ja tutkijakoulutuksen suorittaneiden työttömyysaste oli vuonna 2001 3,1 prosenttia. Korkeaa koulutusta vaativien ammattien eli ns. osaamisammattien työttömyysaste on pysynyt 3 prosentin tienoilla vuodesta 1999 alkaen.

Esimerkiksi lääkärin, juristin ja opettajan ammateissa on saavutettu lähes täystyöllisyys. Raportin laatineen opetusministeriön erikoistutkijan Olli Poroputaan mukaan korkeakoulutettujen työllisyydessä ei tapahtunut viime vuonnakaan merkittävää muutosta.

- Työllisyyden heikkenemistä on tapahtunut karvan verran, mutta tosiasiassa ei mitään oleellista. Jos tarkastellaan osaamisammatteja, niin niissä oli 1990-luvun lopulla 3 prosentin työttömyys, mikä käytännössä tarkoittaa, että meillä oli jo työvoimapulan raja useissa ammattiryhmissä alitettu. Tilanne ei ole olennaisesti muuttunut, vaikka talous on vähän yskinyt.

Poroputaan mukaan korkeakoulutetuista saattaa tulla pulaa tulevaisuudessa. Hänen laatimansa ennuste ulottuu vuodesta 2000 aina vuoteen 2020. Tämän ajanjakson aikana kansantalouden uusista työpaikoista liki puolet eli 600 000 sijoittuu osaamisammatteihin.

- Julkisessa keskustelussa puhutaan siitä, että ammattitaitoisesta työvoimasta tulee pula, mutta tämä sama pula koskee ehkä vielä enemmän korkean osaamisen joukkoa.

- Tilanne on se, että kun 1960- luvun lopulla ja 70-luvun alussa korkeakoulujen ja yliopistojen sisäänotto paisui valtavasti, niin nyt tämä silloin opiskelemaan tullut joukko jää eläkkeelle ja heidän työlleen pitäisi löytyä jatkaja, Poropudas kertoo.

Raportissa on laskettu myös tohtorien tarvetta tulevaisuudessa. Poroputaan mukaan pitkällä aikavälillä tarve on nostaa tohtorintutkintojen vuosittainen määrä nykyisestä 1200:sta aina 1800:aan. Poropudas perustelee määrää sillä, että tulevina vuosina tohtoreita siirtyy paljon eläkkeelle ja tulevaisuudessa tarvitaan reilusti korkeasti koulutettua, tutkimustyöhön kykenevää työvoimaa.

Opetusministeriö laati Koulutus-, tutkimus- ja työllisyys -raportin Valtion tiede- ja teknologianeuvostolle.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat