Raportti: Eläkkeiden rahoitus vaatii ponnisteluja

Suomen eläkejärjestelmä on suurten haasteiden edessä, kun ikääntyneiden osuus väestöstä kasvaa lähitulevaisuudessa merkittävästi. Eläkejärjestelmän kyky vastata haasteisiin on kuitenkin hyvä, kunhan sen kehittämistä jatketaan edelleen ja sovitut uudistukset pannaan nopeasti täytäntöön.

Tämä käy ilmi kansallisesta eläkestrategiaraportista, joka luovutettiin sosiaali- ja terveysministeri Maija Perholle (kok.) tänään. Rahaa eläkkeiden maksuun kertyy liian vähän pääasiassa siksi, että Suomessa jäädään niin nuorena eläkkeelle. Lakisääteisen 65 vuoden iän sijaan keskimääräinen vanhuuseläkkeelle jäämisen ikä on 59 vuotta.

Työssäkäyvien maksutaakkaa lisää myös korkea työttömyys. Palkasta maksettavaa eläkemaksua saatetaan joutua nostamaan jopa kymmenen prosenttiyksikköä, jos työllisyyttä ei saada parannettua. Tärkeässä asemassa eläkkeiden rahoituksen kannalta ovat myös työkyvyn ylläpitäminen, kuntoutus ja työelämän kehittäminen ylipäänsä, raportissa sanotaan. Koulutuksessa pitäisi kiinnittää huomiota siihen, että ihmisiä koulutetaan niille aloille, missä on töitä tarjolla.

Väestön ikääntyminen on maailmanlaajuinen ja myös kaikille eurooppalaisille maille yhteinen haaste. Suomessa ikääntyneiden osuus kansasta on kasvanut erityisen nopeasti. Elätettäviä on yhä enemmän suhteessa elättäjiin. Raportin mukaan tuleviin eläkehaasteisiin vastaamiseen on kuitenkin suotuisat lähtökohdat. Suomessa eläkkeiden rahoituspohjaa on suojattu lain voimalla, ja ikääntyneiden köyhyysriski on onnistuttu torjumaan.

Tuore eläkeraportti liittyy EU:n yhteiseen ohjelmaan, jossa väestön ikääntymisen asettamiin haasteisiin haetaan ratkaisuja. Raportti annetaan eduskunnalle syysistuntokauden alussa ja myöhemmin EU:n komissiolle. EU:n komissio ja neuvosto laativat jäsenmaiden strategioiden pohjalta unionin yhteisen eläkeraportin keväällä 2003.

(STT)

Lue myös:

    Uusimmat