Ranska hylkäsi EU-perustuslain

Yöllä saatujen lopullisten tulosten mukaan peräti 54,87 prosenttia ranskalaisista äänesti EU:n perustuslakia vastaan ja 45,13 sen puolesta. Äänestysvilkkaus vaaleissa nousi korkeaksi, vaaliuurnilla kävi noin 70 prosenttia äänioikeutetuista.

Ranskan presidentti Jacques Chirac lupasi, että hän kunnioittaa kansansa päätöstä edustaessaan Ranskaa EU:ssa. Hän kuitenkin painotti, että kansan päätös vaikeuttaa maan etujen ajamista unionissa ja muistutti yhdeksän muun EU-maan jo hyväksyneen perustuslain.

EU-johtajat pettyneitä

EU:n puheenjohtajamaan Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker ja EU:n komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ovat vakuuttaneet, että perustuslain vahvistuskierros jatkuu suunnitellusti Ranskan äänestystuloksesta huolimatta.

Molemmat ovat tehneet selväksi, että perustuslakiin ei ainakaan tässä vaiheessa lähdetä hakemaan muutoksia, joiden turvin Ranska voitaisiin myöhemmin vetää yhteiseen ruotuun.

Myös EU:n suurten maiden johtajat ovat ilmaisseet tuoreeltaan pettymyksensä Ranskan kansanäänestyksen tulokseen. Italian ja Saksan poliittinen johto piti ranskalaisten päätöstä torjua EU:n perustuslaki takaiskuna koko Euroopan ja EU:n tulevaisuudelle. Tilanne onkin hyvin hankala, sillä kaikkien EU-maiden on hyväksyttävä perustuslaki ennen sen voimaantuloa.

Saksan liittokansleri Gerhard Schröder totesi lausunnossaan, että "tulos on askel taaksepäin mutta ei lopeta pyrkimyksiä tiellä kohti sopimusta". Schröder lisäsi Ranskan ja Saksan yhteistyön EU:ssa ja Euroopan hyväksi jatkuvan kielteisestä tuloksesta huolimatta.

Italiassa EU:n komission entinen puheenjohtaja Romano Prodi sanoi olevansa "suunnattoman pettynyt". Hän korosti, että Euroopan on nyt syytä kuunnella ranskalaisten äänestäjien lähettämiä merkkejä. Prodin mielestä "eurooppalaisen projektin tulee kuitenkin jatkua".

Myös Britannian ulkoministeri Jack Straw painotti lehdistötilaisuudessaan äänestyksen herättäneen tarpeen tutkiskella Euroopan tulevaisuuteen liittyviä perustavanlaatuisia kysymyksiä. Hän muistutti, että "Britanniassa EU:n perustuslain ratifiointi tapahtuu kansanäänestyksen kautta".

Vanhanen ja Tuomioja: Päätös valitettava

Pääministeri Matti Vanhasen mielestä Euroopan unionin perustuslain ratifiointia on jatkettava Ranskan kansanäänestyksen tuloksesta huolimatta.

Vanhasen mukaan hallitus tuo ratifioinnin eduskunnan käsittelyyn syksyllä. Kuwaitista tavoitettu pääministeri toivoo myös muiden EU-maiden jatkavan sopimuksen ratifiointia ja muistuttaa, että yhdeksän jäsenmaata on jo hyväksynyt sopimuksen.

Vanhanen pitää tulosta valitettavana mutta kehottaa silti suomalaisia malttiin.

- Ranskan tulos tulee varmasti aiheuttamaan paljon pohdintaa ja päänvaivaa lähiaikoina. Ei sitä kuitenkaan kannata kovasti kauhistella, sitä tullaan varmasti tekemään Euroopassa meidänkin edestä. Suomen pitää nyt pitää pää kylmänä ja jalat maassa ja toimia siten, että euroopan johtajat voivat löytää tähänkin vaikeaan tilanteeseen ratkaisun., Vanhanen linjaa.

Myös ulkoministeri Erkki Tuomioja on samoilla linjoilla, hänkin pitää Ranskan kansanäänestyksen tulosta valitettavana.

- Ranskan "ei" on takaisku perustuslakisopimuksen tulevaisuudelle, mutta sen vuoksi ei ole silti syytä tehdä hätiköityjä johtopäätöksiä, sanoo Tuomioja lausunnossaan.

Tuomiojan mukaan tulosta voi tulkita käydyn kampanjoinnin perusteella niinkin, että ranskalaiset halusivat ennen kaikkea sanoa ei sellaisille asioille, kuten Turkin jäsenyydelle tai palveludirektiiville, jotka eivät ole millään tavoin perustuslakisopimuksesta riippuvia asioita.

(MTV3)

Perustuslakikansanäänestyksessä ranskalaiset esittivät myös protesteja maan hallitukselle, arvioi Pariisin kirjeenvaihtaja Helena Petäistö.

(Huomenta Suomi 30.05.2005)

-Kansanäänestys palautti Ranskan vain tavalliseksi jäsenmaaksi muiden joukkoon. EU:ssa mikään ei pysähdy kokonaan, vaan nyt annetaan muiden maiden sanoa oma mielipiteensä, arvioi Ulkopoliittisen instituutin erikoistutkija Hanna Ojanen.

(Huomenta Suomi 30.05.2005)

Euroopan unionin toimintaan äänestystuloksella on sekä poliittisia että käytännöllisiä vaikutuksia, sanoo europarlamentaarikko Alexander Stubb.

(Huomenta Suomi 30.05.2005)