Rankkasateet nostivat rajusti jokien ja järvien vettä

Tulvat ovat olleet kovimpia Uudellamaalla. Esimerkiksi Vantaanjoen vesistöalueella on ollut sateisin heinäkuu sataan vuoteen.

Keskiviikon vastaisena yönä alkaneet sateet ovat nostaneet joet tulvakorkeuksiin ainakin Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja läntisessä Savossa. Myös järvien vedenpinnat ovat lähteneet jyrkkään nousuun, suurissa järvissä tosin pieniä hitaammin.

- Suurissa järvissä vesi nousee jopa viikkojen viiveellä, Saimaan tapauksessa voidaan puhua kuukausista, hydrologi Esko Kuusisto Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

Kuusisto kertoo, että ympäristökeskuksen havaintojen mukaan vedenkorkeudet ovat nousseet eniten Uudellamaalla. Esimerkiksi Vantaanjoen vesistöalueella tämä heinäkuu on sateisin siitä lähtien, kun sademääriä alettiin tilastoida vuodesta 1911. Suurin osa sateesta on tullut viime päivinä.

Vedenpinta kaksi metriä normaalia ylempänä

Uudellamaalla Vantaanjoen, Porvoonjoen, Mustijoen ja Keravanjoen virtaamat ovat heinäkuisiksi aivan poikkeuksellisia, joissa virtaa vettä 10-20 kertaa enemmän kuin normaalisti.

Jokien vedenpinnat ovat pari metriä keskimääräistä korkeammalla, minkä vuoksi vesi pääsee tulvimaan alavilla paikoilla pelloille ja teille.

Diplomi-insinööri Kari Rantakokko Uudenmaan ympäristökeskuksesta arvioi, että Vantaanjoen tulva voi kääntyä laskuun vielä tänä iltana. Porvoonjoen nousu jatkunee pidempään, Mustijoen pinta taas on jo kääntynyt hiljalleen laskuun. Keravanjoen alaosassa vedenpinta noussee vielä tovin, yläosassa pahin tulva on näillä näkymin ohitettu.

Uudenmaan suurimpien järvien, eli Lohjanjärven ja Hiidenjärven, vesi on noussut ja nousee edelleen. Rantakokon mukaan vedenpinta nousee järvissä ainakin vielä muutaman päivän, mutta toistaiseksi veden noususta ei ole aiheutunut tulvatuhoja.

Lähipäivien sateet ovat ratkaisevassa asemassa tulvien talttumisessa.

- Maaperä on nyt niin täynnä vettä, että sade näkyy heti vedenpinnan korkeudessa, Esko Kuusisto sanoo.

Ilmatieteen laitos ennusti viikonlopuksi kuurosateita Suomen etelä ja keskiosiin. Viime päivinä eniten vettä on satanut Pohjois-Savossa, Hämeessä ja Uudellamaalla.

Rajut sateet huonontaneet veden laatua

Vesivahinkojen lisäksi tulvasta aiheutuu kuormitusta vesistöihin.

Tulvavedet tukkivat viemäreitä ja pakottavat jätevedenpuhdistamoilla ohijuoksutuksiin. Lisäksi tulva huuhtoo pelloilta mukanaan ravinteita vesistöön.

- Tulvan vaikutuksista joen eliöihin ja ympäristöön on vaikea vetää johtopäätöksiä, koska nyt ollaan keskitytty tulvan torjuntaan. Veden laatu on joka tapauksessa huono, eikä se varmaan tee hyvää vesieliöille, Kari Rantakokko pohtii.

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen mukaan Vantaanjoen tulva samentaa merta Helsingin edustalla. Joen veteen on huuhtoutunut runsaasti ravinteita ja savea. Lisäksi siihen on jouduttu laskemaan puutteellisesti puhdistettua jätevettä.

Veden laatu on huono ja ympäristökeskus kehottaakin välttämään uimista Vantaanjoessa tai sen lähellä.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat