Rakennusteollisuudella uusvientiä itään

Suomalaisen rakennusteollisuuden vientinäkymät itään ovat pitkän hiljaiselon jälkeen jälleen paranemassa. Samalla ne ovat muuttuneet samassa tahdissa kuin kohdemaatkin. Enää ei vain suuri ole kaunista, vaan markkinoita on myös pienille yrityksille.

Näin arvioi ulkomaankauppaliiton Kouvolan aluetoimiston yhteisvientipäällikkö Jorma Mäkinen, joka vetää pienten kymenlaaksolaisten rakennustarvikeyhtiöiden vientiponnistuksia Venäjälle ja vielä kauemmaksikin.

-Mittavat ja lupaavat, mutta samalla vielä epävarmat ovat näkymät Kazakstaniin. Maa on siirtämässä pääkaupunkiaan Alma Atasta tuhatkunta kilometriä pohjoiseen. Tämä merkitsee, että uusi kaupunki rakennetaan Brasilian malliin alusta lähtien uudestaan Akmoliskin kaupungin tuntumaan. Jos suunnitelmat toteutuvat, tiedossa on suunnaton rakennustyömaa vuosikymmeniksi.

Kazakstan on jo nyt Suomen suurin kauppakumppani Keski-Aasiassa 817 miljoonan markan kauppavaihdolla. Tilannetta vauhditti mm. ministeri Pekka Haaviston vierailu keväällä sinne.

Toinen merkittävä rakennuskohde Mäkisen mukaan on Moskova, joka valmistautuu 850-vuotisjuhliinsa julkisivujaan uusien. Myös kaupungin johto on suhtautunut suomalaisrakentajiin varsin myönteisesti.

Useimmiten suomalaiset nykyään pääsevät kiinni rakennustarvikevientiin. Sen sijaan laajat kokonaisprojektit ovat harvinaisuuksia; tosin aina on myös onnistujia, kuten Skanska vastikään.

Ulkomaankauppaliitto suojelee alkuvaiheessa

Koska meikäläiset rakennustarvikeyritykset ovat useimmiten pk-yrityksiä, on ulkomaankauppaliiton vientirengastoiminta osoittautunut niille hyväksi tueksi.

-Useimmiten yrityksissä itsessään on oman alan kokemusta ja ammattitaitoa. Ne ovat myös poikkeuksetta toimitusjohtaja/omistaja-vetoisia. Vientirengastoiminta tarjoaa mahdollisuuden yritysten verkottumiseen. Renkaan muodostaa neljästä kuuteen toisiaan täydentävää yritystä, jotka eivät kuitenkaan kilpaile keskenään.

Ulkomaankauppaliitto edellyttää, että yrityksillä on sama markkinalue, kilpailukykyinen tuote, toimiva tuotanto ja talous kunnossa. Ulkomaakauppaliitto tarjoaa renkaan palvelukseen ammattitaitoisen yhteisvientipäällikön, jolla on tarjolla kielitaitonsa, omat kokemuksensa markkina-alueesta ja siellä toimivista yhteistyökumppaneista.

Tällainen vientirenkaan toiminta-aika Ulkomaankauppaliiton "suojeluksessa on korkeintaan 2,5 vuotta, Mäkinen kertoo. Venäjän markkinat muuttuvat varsin nopeasti ja saattavat tuottaa asiaa tuntemattomille yllätyksiä, jotka maksavat rahaa, Mäkinen sanoo.

Esimerkiksi tullimaksut vaihtelevat rakennustuotealalla 10-30 prosentin välillä - ylellisyystavaroissa ne kipuavat jopa 120 prosenttiin. Siksi pilkunpaikka on tiedettävä tarkalleen. Heinäkuun alusta säännökset jälleen muuttuvat eikä ennakkopäätöksiä ole.

Samanaikaisesti on Venäjä muuttanut luokituspäätöksiään. Esimerkiksi aiemmin hyväksytty SFS-luokitus ei enää kelpaa määräajan jälkeen, vaan luokituksen on oltava venäläinen. Jos näin ei ole, tavara seisoo tullitavarana varastossa. Maksut sen sijaan juoksevat sitäkin nopeammin.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat