Rakennusliitto: Joka neljäs rakennusmies työttömäksi

Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti ja Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan rakentaminen tulee vähenemään ensi vuonna ainakin 20 prosentilla tähän vuoteen verrattuna. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että Rakennusliiton jäsenistä noin 20 000 jää työttömäksi, arvioi Harjuniemi. Rakennusliitolla on noin 85 000 jäsentä.

Rakennusliiton työttömyyskassa tulee olemaan kovilla; uusia avustushakemuksia tulee sisään kiihtyvällä vauhdilla, kertoo Huomenta Suomessa vieraillut Harjuniemi.

Harjuniemi toivoisikin nyt ennen kaikkea myöntövaltuuksia tuettuun vuokra-asuntotuotantoon. 20 000 uutta arava-kohdetta ensi vuodelle olisi Harjuniemen mukaan oikeaa asuntopolitiikkaa. Näin saataisiin lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joita Suomessa todella tarvitaan tällä hetkellä.

Korkotukituotannossa valtio käytännössä takaa lainat sekä antaa korkotuen pankkien luotoittamalle asuntotuotannolle.

Pipatti muistuttaa, että tiehallinnon puolella sekä uudishankkeet että väylien kunnossapito ovat hyvää suhdannepolitiikkaa. Esimerkkinä 1 000 siltaa odottaa kiireellistä korjaustyötä.

Rakennusteollisuus ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti ennustaa, että ns kovan rahan rakentaminen tulee pysähtymään kokonaan. Vuokra-asuntotuotannossa puolestaan rahoitus tulee olemaan ylitsepääsemätön ongelma.

Hallitus lupasi eilen, että rakentamista elvytetään muun muassa nostamalla Senaatti-kiinteistöjen investointien enimmäismäärää 30 miljoonalla eurolla. Suomen Kuntarahoituksen pääomiin ehdotetaan lisättäväksi 20 miljoonaa. Tällä pyritään varmistamaan valtion tukeman asuntuotannon luototusta. Vuokra- ja asumisoikeusasuntojen käynnistysavustus ulotetaan koko maahan. Homekoulujen korjaamista edistetään yleissivistäville oppilaitoksille lisättävillä 30 miljoonalla.

Huomenta Suomessa vierailleen Pipatin mielestä hallituksen päätökset ovat hyviä, sillä kuntarahoituksen pääomittaminen mahdollistaa vuokra-asuntotuotannon aloittamisen, sanoo Pipatti. Hänen mielestään lisärahoitus on kuitenkin lähinnä symbolinen ele budjettejaan tekeville kunnille ja seurakunnille. Eleellä halutaan korostaa sitä, että nyt on julkisen rakentamisen ja sitä kautta elvyttämisen aika.

Pipatin mukaan nopeimmin työllistämiseen vaikuttaisi se, että asuntoyhtiöille annettaisiin määräaikaisena esimerkiksi 10 prosentin energia-avustus. Lisäksi Pipatti toivoisi, että työeläkeyhtiöiden varoja sidottaisiin esimerkiksi PPP -hankkeilla rahoittamaan sekä valtion- että kuntien rakennushankkeita.

PPP tarkoittaa tietyn ajan kestävää, julkisen ja yksityisen toimijan välistä sitoumusta, jonka puitteissa osapuolet kehittävät hyödykkeen ja jakavat keskenään toteutukseen liittyvät kustannukset, riskit ja tulot. Toimintamallissa korostuu erityisesti partnership- eli kumppanuusajattelu.

Lue myös:

    Uusimmat