Rakennusfirma uhkaili työntekijöitä 1 500 euron tekaistulla korona-sakolla – Rakennusliiton lakimies tyrmää | MTV Uutiset
Rakennusfirma uhkaili työntekijöitä 1 500 euron "koronasakolla": Rakennusliiton lakimies tyrmää toiminnan – näin firma perustelee sanktiota
4:10Voiko kasvomaski olla rakennustyömaalla turvallisuusriski? MTV vieraili työmaa-alueella, jossa tiedetään koronan vaarat
Julkaistu 01.03.2021 17:26(Päivitetty 01.03.2021 18:26)
Sanni Mattila
sanni.mattila@mtv.fi
Lehto-rakennuskonsernin vantaalainen työmaa suljettiin tammikuussa koronatartuntaryppään vuoksi. Tilanteen luisuessa hallitsemattomaksi työmaalle tuotiin kummastusta herättänyt ohjelappu.
Rakennusyhtiö Lehto Groupin rakennustyömaalla Vantaan Myyrmäessä todettiin tammikuun lopussa peräti 43 koronatartuntaa. MTV Uutiset sai nähtäville valokuvia työntekijöille tarkoitetuista ohjelapuista, joita työmaalle oli kiinnitetty ennen sen sulkemista.
Ohjeistuksessa todettiin, että epidemia “leviää täysin hallitsemattomasti” ja “ensisijainen tavoite on, että viranomainen sulkisi työmaan”.
Työntekijöitä käskettiin muun muassa pitämään maskia ja pesemään kätensä sosiaalitiloihin tullessa ja sieltä poistuttaessa.
Toimenpidelistauksen viimeisen kohdan luettuaan moni työntekijä on saattanut hieraista silmiään: Työnantaja uhkaa työntekijää 1500 euron sakolla, ellei aiemmissa kohdissa mainittuja maski- ja käsienpesusääntöjä noudateta.
– Jos työmaalta löydetään työntekijä, joka ei noudata kohtaa 3 ja 4, hänelle määrätään 1500€ sakko ja poistaminen työmaalta loppupäivän ajaksi törkeän työturvallisuusrikkeen vuoksi. Tämä sakkosumma hyvitetään seuraavassa maksuerässä ja siinä ei ole yhtään neuvotteluvaraa, listauksen viimeisessä kohdassa lukee alkuperäisessä kirjoitusasussaan.
Lehto Groupin työmaaohjeistus on kantautunut myös rakennusalan työntekijöitä edustavan Rakennusliiton tietoon. Liiton vastaava lakimies Jyrki Ojanen tyrmää työnantajan kehittelemän sakkosepustuksen välittömästi.
– Ei voi olla näin. Työnantajan ja työntekijän välisen sopimussuhteen sisällä työnantajalla ei ole edellä kuvattua sakotusoikeutta. Yritykset voivat keskenään luoda erilaisia sopimusehtoja ja sopia mahdollisista sanktionomaisista järjestelyistä, mutta se on aivan toinen asia. Työnantaja ei voi sakottaa työntekijäänsä tällä tavoin, Ojanen sanoo MTV:lle.
Hän huomauttaa, että työturvallisuuslain nojalla työnjohdolla on velvollisuus valvoa, että työntekijät tekevät työtään sääntöjä noudattaen. Jos näin ei tapahdu, työntekijälle voidaan antaa huomautus tai varoitus.
Sääntöjen laiminlyönnin jatkuessa työnantajalla on äärimmäisessä tilanteessa oikeus irtisanoa työntekijä.
– Tämä on tilanne juridisesti pelkistettynä ja yksinkertaistettuna. Korona-aika on toki herättänyt paljon kysymyksiä myös erilaisista työmaakäytännöistä, mutta on itsestään selvää, ettei työnantaja voi omine lupineen kuitata työntekijän palkasta mitään sakkomaksua. Ei tätä asiaa koronatilanne muuta oikeudellisesti mitenkään, lakimies sanoo.
Myyrmäen työmaan tapaus on tuttu myös Rakennusliiton talonrakennusalan sopimusalavastaava Toni Malmströmille. Hän paheksuu, että osa rakennusalan yrityksistä on koronakriisin keskellä valmis vierittämään vastuuta viranomaisten ja työntekijöiden niskaan oman vastuunkannon sijaan.
– Odotellaan mieluummin, että viranomainen sulkisi työmaan ja halutaan sakotellaan muita, Malmström toteaa.
Hän pitää ongelmallisena tilannetta, jossa työnantaja on valmis kiinnittelemään työmaan seinille päästä keksittyjä sakkouhkauksia.
Malmström huomauttaa, että monella rakennustyömaalla on runsaasti ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka eivät vieraassa työlainsäädäntökulttuurissa toimiessaan välttämättä osaa heti kyseenalaistaa työnantajan väitteitä.
– Kun seinällä jotakin lukee, se saattaa mennä läpi, vaikka kyseessä olisikin ihan keksitty sääntö, Malmström sanoo.
Näin Lehto vastaa: kyse ei oikeasta "sakosta"
MTV Uutiset pyysi Lehto-konsernilta maanantaina kommentteja Myyrmäen sakko-ohjeistuksen taustoista ja siitä, onko vastaavanlainen ukaasi käytössä myös muilla konsernin työmailla.
Kysymyksiin vastasi Lehdon henkilöstöjohtaja Kaarle Törrönen sähköpostitse.
Yhtiön mukaan mainittu "sakko ei ole rikosoikeudellinen ”sakko” vaan kyse on aliurakoitsijayrityksiä koskevasta sopimussakosta".
Törrösen mukaan kyseessä ei siis ole yksilöön eli työntekijään kohdistuva sakko, vaan sakko, jonka pääurakoitsija voi kohdistaa aliurakoitsijaan.
Ohjekohdassa kuitenkin puhutaan kuitenkin nimenomaisesti "työntekijän" sakottamisesta, mikä yhtiön vastauksissa sivuutetaan täysin. Yhtiö ei ota harhaanjohtavaan viestiin kantaa vastauksissaan.
Törrösen mukaan "työntekijöillä on tiedossa, että sakolla tarkoitettavan aliurakoitsijayrityksiä, ei työntekijöitä yksilöinä."
Kuka ja missä ohjeistuksen on laatinut?
– Ohjeistus on laadittu työmaatasolla ilmeisesti tammikuussa, jolloin vielä yhteistä ohjeistusta sopimussakkojen mahdollisesta toimeenpanosta ei ollut ohjeistettu, kuten nyt on. Työmaasta vastuussa oleva päällikkö on tuolloin nähnyt tarpeelliseksi ottaa kovan linjan työterveyden ja -turvallisuuden takaamiseksi.
– Sakkoa ei siis osoiteta yksittäiselle työntekijälle vaan aliurakoinnista vastaavalle yritykselle.Aliurakoitsijayrityksen tehtävänä on yhdessä pääurakoitsijan kanssa huolehtia, että työntekijät suhtautuvat työmaan työturvallisuusvaatimuksiin huolellisesti.
Ohjekohdassa sanotaan: "Jos työmaalta löydetään työntekijä, joka ei noudata kohtaa 3 ja 4, hänelle määrätään 1500€ sakko ja poistaminen työmaalta loppupäivän ajaksi törkeän työturvallisuusrikkeen vuoksi."Työnantajalla ei ole oikeutta sakottaa työntekijää. Miten kommentoitte?
– Sakko ei ole rikosoikeudellinen ”sakko”, vaan kyse on aliurakoitsijayrityksiä koskevasta sopimussakosta ja se perustuu pääurakoitsijan ja aliurakoitsijan väliseen sopimukseen. Sopimuksen perusteella pääurakoitsijalla on oikeus panna täytäntöön tällaisia sopimussakkoehtoja.
– Koska sopimussakko on Lehdon ja aliurakoitsijan välinen sopimusasia, vähennetään mahdollisesta työturvallisuuspuutteesta aiheutuva sakkosumma aliurakoitsijan yrityksen saamasta maksuerästä. Lehto ei tee, eikä voisikaan tehdä minkäänlaisia vähennystä työntekijän palkasta. Sakkoa ei osoiteta yksittäiselle työntekijälle vaan aliurakoinnista vastaavalle yritykselle.
Työnantajia edustavan Rakennusteollisuuden vastaava lakimies Ville Wartiovaara ei ota Lehdon tapaukseen yksittäisesti kantaa, sillä yritys ei ole työnantajia edustavan Rakennusteollisuuden jäsenyritys.
Wartiovaara kommentoi sakkotapausta yleisellä tasolla työnantajanäkökulmasta – hyvin samanlaisin sanankääntein kuin työnantajaliiton edustaja.
– Rangaistusluontoisen sakon periminen ei Suomen lainsäädännön perusteella ole mahdollista. Pääurakoitsijalla on oikeus poistaa työntekijä työmaalta, jos hän rikkoo työturvallisuussääntöjä, mutta se on ihan eri asia. Pääurakoitsija voi myös määrätä työturvallisuuteen liittyvistä seikoista, kuten turvakypärien, suojalasien ja maskien käytöstä. Työnantaja ei kuitenkaan voi sakottaa työntekijää, Wartiovaara tiivistää.
Vastaava tapaus Helsingissä
Rakennusyhtiö Lehdon työmaalla Helsingin keskustassa todettiin vastikään hyvin samankaltainen koronatartuntarypäs kuin Vantaalla tammikuussa.
HUS:n järjestämän massatestauksen jäljiltä Helsingin-työmaalla tuli ilmi tuli noin 30 koronatartuntaa. MTV Uutisten haastattelussa nimettömänä pysyttelevä työmies kertoi olevansa huolissaan Lehdon työmaan hygieniaoloista ja tartuntatilanteesta.
Lehto-konsernin henkilöstöjohtaja kiisti työntekijän huolet: hänen mukaansa työmailla on otettu huomioon suositukset ja rajoitukset. Myös hygieniasta on hänen mukaansa huolehdittu.
Juttuun päivitetty kello 18.25 Lehto Groupin toimittamat kommentit siitä, ettei ohjeessa ole kirjoitusasustaan huolimatta kyse työntekijän sakottamisesta, vaan pää- ja aliurakoitsijan välisestä sanktiosopimuksesta. Yhtiö toimitti kommentit jutun julkaisuajankohdan jälkeen.
