Raju muutos työttömyystilastoissa: Yllättävän rohkaisevaa

Seppo Blomqvist on turkulainen, mutta hymyilee kuin Naantalin aurinko. Syykin on selvä – mies on saanut töitä!

Blomqvist sai pestin Turun seudun työttömien yhdistykseltä TST ry:ltä. Hänen tehtäväänsä kuuluu järjestää yhdistyksen jäsenille erilaista ryhmäliikuntaa.

– Organisoin muun muassa jalkapalloa ja salibandya. Torstaina lähdemme porukalla minibussilla Hyrynsalmelle suopotkupallon MM-kisoihin, mies kertoo innoissaan. 

Pätkätöistä enemmän hyötyä

Blomqvistille jää keikkapestistään enemmän rahaa käteen kuin vielä ennen vuodenvaihdetta olisi jäänyt.  Hänen 300 euron kuukausipalkkansa on sama kuin työttömyysturvalakiin tullut suojaosa. 

Suojaosa tarkoittaa sitä, että osa-aikatyötä tekevä työttömyysturvan saaja voi tienata 300 euroa kuukaudessa ilman, että hän menettää euroakaan työttömyystukia.

Vielä ennen vuodenvaihdetta keikkatyötä tekevä työtön joutui antamaan puolet tuloistaan takaisin.  Näin tapahtuu edelleen, jos tulot ylittävät 300 euron rajan. 

Kelan tilastojen perusteella lakimuutos on selvästi innostanut työttömiä hankkimaan pieniä lisäansioita ja näin kasvattanut työntekoa. 

Työttömyysturvaa ja peruspäivärahaa saavien joukossa työtuloja nauttivien määrä on lisääntynyt lähes 50 prosenttia. Tämä tarkoittaa 6 607 ihmistä. Ansiosidonnaista saavista ei ole vastaavaa tilastoa. 

Osittain lukuun vaikuttavat työttömyyden lievä kasvu ja tilastolliset tekijät. Kelan etuuspäällikön Heli Kauhasen mukaan näiden vaikutus jää kuitenkin muutamaan prosenttiin. 

Asiantuntija kehuu uudistusta

Kelan entinen tutkimusprofessori ja nykyisin Helsingin yliopistossa työskentelevä Heikki Hiilamo yllättyi lakimuutoksen vaikutuksista. 

– Ensimmäiset tilastotiedot ovat rohkaisevia. Uudistus on vaikuttanut vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevien tilanteeseen myönteisesti, Hiilamo sanoo. 

Köyhyyttä ja tuloeroja pitkään tutkineen Hiilamon ykköskeino työttömyyden torjumiseen on tuoreen lakiuudistuksen kehittäminen. 

– Mahdollisuus yhdistää pieniä palkkatuloja ja sosiaaliturvaa on tärkeä keino. Tätä pitäisi edelleen laajentaa ja kehittää. Ensimmäiset kokemukset ovat yllättävänkin rohkaisevia. Suojaosa lisää hyvinvointia, Hiilamo sanoo. 

Rahaa palaa arvioitua enemmän

Suojaosan käyttöönotto ei kuitenkaan ole sujunut täysin kivuttomasti. Etuuspäällikkö Kauhasen mukaan lakiin budjetoitu 17 miljoonaa euroa tulee ylittymään reilusti. Hän ei kuitenkaan halua arvioida tarkkaa summaa. 

Kauppatieteiden maisteri Seppo Blomqvist ei ole työllistynyt omalle alalleen ja hakee syksyllä lähihoitajakoulutukseen. Hän uskoo, että nykyinen pätkätyö kehittää organisointitaitoja ja lopulta hoiva-alalle työllistymistä.

– On jännittävää aloittaa opiskelu uudessa paikassa ja työn kautta olen siihen valmiimpi. 

Myös asumistukeen on tulossa 300 euron suojaosa, jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen vuoden päästä syksyllä.