Rahapula rapistuttaa kulttuurihistoriallisia taloja

Monet rakennushistoriallisesti arvokkaat vanhat talot uhkaavat rapistua rahapulan takia. Valtion entistämisavustus on jämähtänyt lama-ajan tasolle, ja tukea pystytään myöntämään vain harvoille hankkeille.

Kaunis puutarha ympäröi Alvar Aallon kotitaloa Helsingin Munkkiniemessä. Vuonna 1936 valmistunut talokin yritetään nyt saada edustuskuntoon.

-Me ollaan korjattu ulkopuoliset aidat, aloitettiin sillä ihan ulkopuolelta ja sitten kalkkimaalaus on tehty tähän tiiliosaan ja nyt parhaillaan korjataan puuosia julkisivussa, arkkitehti Hanni Sippo Alvar Aalto Säätiöstä kertoo.

Kesän jälkeen siirrytään kunnostamaan talon sisäosia. Rahaa hankkeeseen kuluu yhteensä noin kolme miljoonaa markkaa. -Me ollaan saatu tipoittain avustuksia, tietenkin kuitenkin niin, että se on jatkuvaa, mutta keskeytyvää, että tästä syystä joudutaan tekemään vähän osissa, pahoittelee Sippo.

Avustusta kulttuurihistoriallisten rakennusten entisöintiin myöntävät muun muassa museovirasto sekä opetus- ja ympäristöministeriö. Tukimarkat ovat kuitenkin jämähtäneet lama-ajan tasolle, ja suurin osa hakijoista jää kokonaan ilman entisöintiavustusta. Museovirastossa pelätäänkin useiden korjaushankkeiden kaatuvan rahapulaan.

-Kyllä Suomen tällainen kulttuurinen kuva on aika pahasti uhanalainen, se kuva mikä rakennetusta ympäristöstä välittyy, arvelee johtaja Pekka Kärki.
Parhaiten asiat ovat kaupungeissa, joissa vanhojen rakennusten kysyntä on kovaa. -Sitten on tietysti nämä alueet, joissa väki vähenee, rakennusten käyttötarkoitus on jäänyt pois käytöstä, sille on vaikea löytää motivaatiota kunnolliselle korjaustoiminnalle, sanoo Kärki.

Alvar Aallon kodin on tarkoitus olla entisajan loistossaan ensi vuoden syksyllä. Näin sillä edellytyksellä että korjaustöihin saadaan pikaisesti lisärahoitusta.
(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat