Rahan puute ajaa alas työväen- ja kansanopistoja

Työväen- ja kansalaisopistojen toiminnasta on tullut uhanalaista aikuisopiskelua, kun kunnat hakevat säästöjä.

Suomalaisten harrastusmahdollisuudet rajoittuvat kuntien säästäessä vapaan sivistystoimen määrärahoistaan. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että työväen- ja kansalaisopistoissa tarjotaan opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia entistä harvemmille.

Joissain kunnissa säästöt uhkaavat koko opiston elämää, vaikka kyseessä - etenkin pikkupaikkakunnilla - on alueen ainoa sivistys- ja kulttuuripalvelujen tarjoaja.

Esimerkiksi Helsingin työväenopistossa harrastaa ja opiskelee 20 000 kaupunkilaista. Kaupungin ja valtion tukemalle harrastustoiminnalle riittäisi kysyntää enemmänkin. Tänä syksynä noin 10 000 opinhaluista jäi vaille paikkaa ja tilanne vain pahenee kevätlukukaudelle mentäessä.

- No se tarkoittaa, että kun meillä tänä vuonna on opettusta noin hieman yli 100 000 tuntia, niin meillä on ensi vuonna opetusta 95 000 tuntia, kertoo johtava rehtori Risto Kuosmanen Helsingin työväenopistosta.

Helsingissä tilanne on vielä hyvä verrattuna muuhun Suomeen. Maassa on yli 250 työväen- ja kansalaisopistoa, joissa harrastaa yli 650 000 aikuista. Monet kunnat ovat joutuneet supistamaan opistojen tarjontaa rahapulan vuoksi.

- Jos joudutaan rinnakkain panemaan terveydenhoito tai tällainen ennaltaehkäisevä ihmisen hyvinvointi, niin kansalaisopisto on silloin tiukoilla, muistuttaa toiminnanjohtaja Eeva-Inkeri Sirelius Kansalais- ja työväenopistojen liitosta.

Tiukka linja johtaa helposti kierteeseen - valtionosuudet kun lasketaan edellisen vuoden kulujen mukaan. Näin ollen kunnan on hankala palauttaa toimintaa entiselleen vaikka sivistystahtoa päättäjiltä myöhemmin löytyisikin. Tällaisessa kierteessä on joka kymmenes kunta.

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 04.12.2003).

Lue myös:

    Uusimmat