Raakel Lignellin kolumni: Murhanhimoa makuuhuoneessa – "Kun korina taas yöllä yltyy, voisin kuristaa ukon"

Puoliso kuorsaa ja korisee vieressä, herään siihen lukemattomia kertoja yössä. Välillä hengitys katkeaa, tökin miestä ensin varoen, kohta tyrkkään napakammin. Onko se edes elossa enää? Sitten tuntuu kuin talo tärisisi, kun hän korahdellen ja pärskien palaa hengittävien kirjoihin.

En saa unta, osittain olen huolissani, että lakkaako hengitys oikeasti kokonaan joku kerta, mutta useimmiten en vaan saa enää unta, kirjoittaa MTV Uutisten kolumnisti Raakel Lignell.

Ihmettelen kuorsaus-soundien ja frekvenssien moninaisuutta. Välillä tuuppaan ja tiuskaisen äkäisesti, että käänny nyt siitä edes kyljellesi. Saatan saada muutaman sekunnin hiljaisuuden, kunnes dieselmoottori alkaa taas puksuttaa.

Itse puoliso on tästä kaikesta autuaan tietämätön. Aamulla hän pomppaa ylös ja on suorastaan epäuskoinen, kun kerron hänen tuottamastaan viidakkoakin rikkaammasta äänimaailmasta. Hän sanoo nukkuneensa kuin tukki.

Pikkuhiljaa tilanne alkaa mennä niin sanotusti tunteisiin. Kun korina taas yöllä yltyy, voisin kuristaa ukon. Vaikene nyt hemmetti soikoon edes hetkeksi! Aamukahvilla kerron, että on hämmentävää kokea murhanhimoa ihmistä kohtaan, jota rakastaa yli kaiken.

Korvatulpista apua

Tytär hankkii minulle laadukkaat korvatulpat. Mikä autuus ja helpotus, kun herään ja tajuan nukkuneeni kokonaisen yön ilman heräilyä. Iltaisin tungen pienen joulukuusen malliset proput korviini ja käännän kylkeä. Unohdan miehen yöpörinät hetkeksi.

Kunnes omat korvatulpat jäävät jollakin reissulla hotelliin, enkä saa aikaiseksi hakea musiikkiliikkeestä uusia. Tajuan mieheni yöllisen ääniseikkailun rikastuneen entisestään.

Huomaan myös, että yleensä varsin energinen puoliso ei ole viime aikoina puuhaillut totuttuun tapaan, torkut iltapäivällä sohvalla maistuvat, ja jos leffan loppu on aiemmin mieheltä jäänyt näkemättä, nyt uni vie jo ensimmäisen kohtauksen jälkeen.

Kun huomautan asiasta, saan kiukkuisen vastauksen: Eikö ole hyvä asia, että nukun jos nukuttaa? Toki on. Mutta olisihan se kiva jakaa joskus leffakokemuskin. Toisaalta voin aina lohduttautua ajatuksella, että onhan minulla taas tiedossa rikas äänimaisema seurakseni koko yön ajaksi.

Hoitamaton uniapnea on vaarallinen

Näihin aikoihin nousi enemmän ja enemmän tutkimustietoa unen merkityksestä hyvinvoinnillemme. Haastattelin tv-työssäni uni-asiantuntijoita ja keskustelimme myös uniapneasta. Käsite oli tuttu, tiesin, että on kyse hengityskatkoksista nukkuessa. Selvin oire on voimakas katkonainen kuorsaus.

Hengityskatkosten pituus vaihtelee ihmisillä kymmenestä sekunnista yli minuuttiin, pisimmissä kasvojen väri jo muuttuu. Katkoksessa happipitoisuus laskee, kun se on laskenut riittävän alas, aivot reagoivat, ihminen havahtuu ja vetäisee ilmaa keuhkoihin.

Hengityskatkoksen aiheuttaa nielun ahtautuminen, kun lihakset nukahtamisvaiheessa rentoutuvat.

Katkonaisen kuorsauksen lisäksi tyypillisiä oireita ovat ärtyneisyys, keskittymiskyvyn puute ja masentuneisuus. Uniapnea on hieman yleisempää miehillä kuin naisilla.

Hoitamaton uniapnea lisää kuolleisuutta sydän-ja verisuonisairauksiin 3-6-kertaisesti. Se lisää myös eteisvärinää, aivoinfarkteja sekä 2-tyypin diabetesta sekä aikaistaa muistisairauksia.

Haittavaikutukset tuntuivat kohdistuvan enemmän minuun

Tajusin eläneeni tämän todellisuuden kanssa muutaman vuoden. Aloin jutella miehelleni, että tästä varmaan on kyse. Että kannattaisi mennä tutkimuksiin. Melkoiset riskit hoitamattomana.

Haittavaikutukset tuntuivat silti edelleen kohdistuvan enemmän minuun kuin mieheeni. Hän oli edelleen sitä mieltä, että nukkuu sikeästi ja on aamulla herätessään virkeä.

Kuukausien kuluessa useampikin tuttu kertoi olleensa testeissä ja saaneensa uniapnea-diagnoosin sekä sen hoitoon kehitetyn laitteen. Pari heistä sanoi saaneensa elämänsä takaisin, niin radikaali oli ero elämään ennen hoitoa. Kun itseltäni meni vielä yksi lomamatkaviikko valvoessa korinoiden äärellä, sanoin varsin painokkaasti, että nyt tilataan se uniapnea-tutkimus justiinsa.

Parin yöunen mittauksen tulokset olivat selvät, diagnoosina keskivaikea uniapnea, keskimäärin 20 hengityskatkosta minuutissa. Uniapnea-diagnoosiin riittää 5 katkosta minuutissa.

"Lääkkeenä" yöksi jatkuva ylipainehoito eli maski, johon johdetaan letkun ja kompressorin avulla kevyesti paineistettua ilmaa, joka pitää ylemmät hengitystiet avoimina.

Maski tuli, entä meteli?

Huokaisin helpotuksesta. Nyt saatiin apu tähän ongelmaan, molempien vireystaso takuulla alkaisi kohentua kohisten. Kunnes tulivat ensimmäiset yöt laitteen kanssa. Piti testailla erilaisia maskeja ja eri vahvuisia paineita.

Ylläri ylläri homma ei ollutkaan äänetöntä. Tai mikäli maski on sopiva ja pysyy paikallaan, se on lähes äänetön. Mutta jos se vähänkin luiskahtaa sivuun tai letku kääntyessä jumittaa, alkaa erilaisten suhinoiden ja kohinoiden maailma.

Ja kun kuorsaus on ylipaineessa mahdotonta, voi uloshengityksen kanssa silti luoda mitä ihmeellisempiä soundeja ja rytmityksiä. Huulet putruttaa milloin missäkin synkooppi-syklissä. Voin vain hämmästellä. Joku yö vielä videoin performanssin.

Nyt parin kuukauden maskillisen yöelämän jakaneena totean ilokseni, että mies on selvästi virkeämpi, taas laulaa sirkkeli kesämökillä ja pää pursuaa ideoita eri projekteista. Siis miehelläni.

Itse mietin, että millaiset kuulosuojaimet seuraavaksi hankin ja millainen alipainelaite pitäisi kehittää meille vieressä nukkumista yrittäville, jotta oireina ei olisi kärttyisyys, huumorinpuute ja hetkittäin se murhanhimo.  

Lue myös:

    Uusimmat