Pyhäjoella eletään epävarmoissa tunnelmissa: Tienrakennus ydinvoimalaan alkoi

– Olemme luottavaisia, että eduskunta myöntää luvan, sanoi kunnanjohtaja Matti Soronen.

Kunnan keskustassa tunnot ovat huomattavasti jännittyneempiä.

– Minun mielipide on se, että tämä vähän pitkistyy liikaa tämä homma, tuumaili Mikko Kittilä.

– Ja kun se pitkistyy, niin se mutkistuu, jatkoi mies.

Pirkko Lintunen harmitteli maailmanpolitiikan epäsuotuisia tähtiä Pyhäjoen ydinvoimalaa ajatellen.

– Tämä on vellonut jo pitkään epävarmuuden tilassa. Ja nyt tietenkin tämä maailmanpoliittinen tilanne on se, joka panee ihmisiä epäröimään näissä asioissa, arvioi Lintunen.

Panostuksia tehty

Pyhäjoella on tehty vuosien saatossa suuria suunnitelmia ja käytännön tekoja ydinvoimalan tuloa ajatellen. Rahaa ei kunnanjohtajan mukaan ole palanut kuin omiin hankkeisiin – esimerkiksi teollisuusalueeseen, jonka on tarkoitus tukea ydinvoimalan kyljessä töitä tekeviä yrityksiä.

– Fennovoima on maksanut kaavoituksensa itse, huomauttaa kunnanjohtaja Soronen.

Monessa asuntorakentamiseen keskittyvässä pohjoispohjalaisessa yrityksessä seurataan nyt tarkkaan hallituksen torstaista kokousta. Rakennusyhtiöt ovat hankkineet Pyhäjoelta tonttimaata nimenomaan tulevaa ydinvoimalaa ajatellen.

– Asuntorakentamista on suunnitteilla ainakin viidellätoista yrityksellä, tietää kunnanjohtaja.

Fennovoiman toimitusjohtaja Juha Nurmi uskoo, että kotimainen omistus saadaan nousemaan 60 prosentin yli ja lupa heltiää.

– Sen eteen tehdään nyt koko ajan työtä, sanoi tietöiden aloitusta seuraamaan saapunut Nurmi.

Rosatom seuraa tiiviisti

Myös venäläiskumppani Rosatom seurasi tienrakennuksen aloittamista. Viestintäpäällikkö Roman V. Dyukarev harmittelee Ukrainan kriisiä, mutta uskoo sen olevan ohimenevä.

– Ydinvoimala kestää sata vuotta, mutta tämä kriisi toivottavasti vain muutaman kuukauden. Politiikka pitäisi pitää erossa bisneksestä, linjasi Dyukarev Pyhäjoella.

Pyhäjokinen Jussi Korpela on nähnyt vuosikymmenten varrella monenlaisia poliittisia askelkuvioita. Hän uskoo, että lupa heltiää.

– Minä oon sitä mieltä, että herrat ei pistä monta sataa miljoonaa hukkaan rahaa. Kyllä se varmasti tehdään, mutta eihän sitä tiedä miten kauan ne saa sitä vitkutettua, sanoi Korpela.