Puutarhajäte raiskaa luontoa

Puutarhajätteen kippaaminen luontoon tai puistoon on yleistä, mutta laitonta. Vaikka kyseessä onkin luonnon omat roskat, niin niitä ei saa läjittää metsiin. Hitaasti maatuva puutarhajäte vähentää alueen virkistyskäyttöarvoa, tukkii ojia ja rehevöittää metsän kasvillisuuspohjaa. Lisäksi jätteen mukana luontoon pääsee vieraslajeja.

Ympäristötarkastajat saavat joka kevät ja syksy ilmoituksia puutarhajätteen dumppaamisesta lähimetsiin. Tavallinen tapaus sijaitsee metsässä tiiviisti rakennetun rivi- ja omakotitaloalueen reunamilla. Ilmoituksen saatuaan ympäristötarkastaja käy paikalla, dokumentoi tapauksen ja järjestää alueen siivoamisen. Tapausten taustalla on niin tietämättömyyttä, laiskuutta kuin piittaamattomuuttakin.

- Moni ajattelee, että sinnehän maatuu. Tietysti maatuu jollakin aikavälillä, mutta samalla metsä rehevöityy ja yhtäkkiä mustikanvarpujen joukossa kasvaa nokkosia tai jopa vieraslajeja, kertoo ympäristötarkastaja Miira Riipinen Helsingin kaupungin ympäristökeskuksesta.

Lähimetsiin kipatut risukuormat ja haravointijätteet saavat paikan näyttämään kaatopaikalta, mikä houkuttelee dumppaamaan muutakin roskaa alueelle. Metsiä ja puistoja siivotaan veronmaksajien varoilla. Aikaa ja rahaa tärvääntyy työhön, johon ei olisi alunperinkään pitänyt joutua.

Ravinteet kiertoon omassa pihassa

Tavoitteena on, että puutarhajäte kompostoidaan sen syntypaikalla puutarhassa. Puutarhajätteelle kompostiksi riittää lautakehikko, jonka sisällä se kypsyy humukseksi vuodessa, parissa.

Komposti on lannoitusarvoltaan karjanlannan luokkaa, mutta ilman sen tuoksuja, joten se on erinomaista maanparannusainetta pihaan kuin pihaan.

Jos ei lehtikompostoria puutarhaansa tahdo, voi roskat kuljettaa jäteasemalla. Pääkaupunkiseudulla jäteasemat perivät viiden euron maksun peräkärrykuormallisesta puutarhajätettä. Monilla paikkakunnilla puutarhajätettä saa tuoda jäteasemalle veloituksetta.

Lue myös:

    Uusimmat