Puukon dna ratkaiseva todiste Lindhin murhassa

Ruotsin poliisilla on paljon todisteita Anna Lindhin murhajutussa. Tärkeimmäksi osoittautuu surmapuukosta mahdollisesti löytyvä dna. Tässä tekstissämme on analysoitu jutun todisteita ja niiden merkitystä.

Iltapäivällä poliisi kertoi, että miestä kuulustellaan vielä tänään. Dna-tutkimusten tulokset saadaan huomenna.

Ruotsin poliisi on ollut varsin vaitonainen lehdistötilaisuuksissa keräämistään todisteista. Poliisin vaitonaisuus kertoo yleensä tiedonpuutteesta tai epävarmuudesta. Toisaalta poliisi on ollut murhajutun tiedottamisessa hyvin varovainen muutenkin. Se saattaa siis myös olla valittu linja. Poliisi on myös korostanut tiedotustilaisuuksissaan, että muut tutkintalinjat ovat edelleen auki. Syyttäjän miehestä antama pidätysmääräys kertoo siitä, että jotain näyttöä poliisi on tutkimuksissa saanut. Mitä? Sitä poliisi ei ole paljastanut.

Puukottaminen on hyvin henkilökohtainen rikos, koska surmaaja joutuu kohtaamaan uhrin silmätysten. Lindhiä lyötiin puukolla useita kertoja, joka taas kertoo jonkinlaisesta raivosta. Myös tekopaikka, keskustan tavaratalo, on erittäin poikkeuksellinen. Ruotsalaiset lehdet kertovat tänään Lindhin murhaajaksi epäillyn taustoista. 35-vuotiasta miestä kuvaillaan väkivaltaiseksi, rasistiseksi, älykkääksi, narsistiseksi sekä alkoholi-, huumeongelmista ja sopeutumisvaikeuksista kärsineeksi. Mies oli mukana jalkapallohuligaaneissa, mutta saattoi seuraavana iltana juoda sampanjaa jetset-piireissä. Hän oli pienenä kärsinyt vaikeuksista koulussa. Taustalla on myös vanhempien ero. Miehen isä oli kuvannut miestä 24-vuotiaana henkisesti sairaaksi ja hoitoa tarvitsevaksi. Aftonbladetin mukaan mies on tuomittu elämänsä aikana kaikkiaan 49 rikoksesta, muun muassa väkivaltarikoksista ja törkeästä petoksesta. Näiden tietojen perusteella miehen tausta on sellainen, joka Lindhin murhaajalla voisi hyvinkin olla.

Seuraavassa on analysoitu niitä todisteita, joita poliisilla tiedetään tai uskotaan olevan:

PUUKKO: Surma-ase on keskeisin ja tärkein todiste. Jos puukossa on 35-vuotiaan dna, hän on tekijä. Ilmeistä on, että tekijä on puukolla iskiessään viiltänyt vahingossa siis myös itseään muuten puukossa ei tekijän verta voisi olla. Puukossa on ilman muuta Anna Lindhin verta, joten toisen veren löytäminen ei välttämättä ole helppoa. Tästä kertoo se, että puukko on lähetetty brittiläiseen laboratorioon Birminghamiin tutkittavaksi. Jos puukosta saadaan dna, joka ei täsmää 35-vuotiaan miehen dna:han, hän on ilmiselvästi syytön. Vieraan dna:n voisi selittää - olettaen, että 35-vuotias on sittenkin tekijä - vain se, että heti puukotuksen jälkeen joku poliisi tai muu henkilö on satuttanut itsensä puukkoon. Tämän pitäisi olla poliisin tiedossa, jos näin on käynyt. 35-vuotiaalta on otettu dna-näyte. Sen analysointi kestää teknisistä syistä noin vuorokauden. Miehen aiemmin tekemät rikokset eivät ole niin vakavia, että hänet olisi rekisteröity Ruotsin poliisin dna-rekisteriin.

HUPPARI: Poliisin hallussa on tiettävästi tekijällä päällä ollut verinen huppari. Jos puukosta ei saada eristettyä dna:ta, huppari nousee tärkeimmäksi todisteeksi. Siinä on varmasti Anna Lindhin verta ja jos siinä on myös 35-vuotiaan verta, tämä linkkaa hänet tekijäksi. Samaan tapaan kuin puukko, tämä dna voi myös vapauttaa miehen epäilyistä.

ANNA LINDHIN VAATTEET: Myös Anna Lindhin vaatteisiin on voinut jäädä tekijän verta, jolloin todistusvoima on yhtä vahva kuin hupparin osalta.

LIPPALAKKI: Murhapaikan läheltä löytyneestä lippalakista ilmeisesti siihen tarttuneesta hiuksesta - on saatu dna-näyte. Sitä ei vielä tiedetä täsmääkö näyte 35-vuotiaan miehen dna:han. Mieheltä on otettu verinäyte, josta dna saadaan esiin. Tämä kestää nopeimmillaan yleensä noin vuorokauden. Jos lippalakin dna täsmää miehen dna:han, se ei kuitenkaan todista miestä surmaajaksi. Se kertoo vain, että mies on ollut murhan aikoihin tavaratalossa.

SILMINNÄKIJÄT: Keskeistä on tietysti se pystyvätkö henkirikoksen silminnäkijät tunnistamaan 35-vuotiaan miehen tekijäksi. Poliisi järjestää varmasti tunnistustilaisuuden, jossa epäilty on muiden samanoloisten henkilöiden kanssa rivissä, ja silminnäkijät joutuvat yksitellen osoittamaan joukosta tekijän. Silminnäkijöiden todistusvoimaa heikentää se, että poliisi antoi miehen kuvan yleisövihjeiden toivossa julkisuuteen. Tällöin ei voi olla varma, ovatko todistajien muistikuvat valvontakamerakuvista vai aidosta tilanteesta.

VALVONTAKAMERAKUVAT: Nämä kolme minuuttia ennen murhaa eivät osoita miestä tekijäksi, mutta ovat yksi aihetodiste muiden joukossa siitä, että 35-vuotias oli tekopaikalla. Tämä tietysti edellyttää, että mies näyttää samalta. Poliisi on ilmoittanut toistaiseksi, että mies ei näytä kovin erilaiselta. Expressen-lehden mukaan miehen isä oli tunnistanut poikansa kuvista. Valvontakamerakuvien tärkein merkitys onkin ollut epäillyn löytämisessä.

KENGÄNJÄLJET: Murhapaikalta on voinut löytyä kengänjälkiä, jotka täsmäävät mieheltä esimerkiksi kotietsinnässä löytyneisiin kenkiin. Kengissä voi myös olla verta.

KUULUSTELUT: Mies voi kuulusteluissa tunnustaa tai kiistää teon. Toisinaan käy niin, että epäilty ensimmäisissä kuulusteluissa kiistää, mutta sitten myöntää. Pelkkä tunnustus ei riitä kuitenkaan tuomion langettamiseen.
MUUT MAHDOLLISET TODISTEET: Poliisi kuulustelee epäillyn tuttavat, joille hän on saattanut kertoa teosta. Poliisi voi päästä jäljille myös puukon hankintapaikan perusteella. Hän on saattanut tallentua sen kaupan tai muiden lähistöllä olleiden liikkeiden valvontakameroihin. Näistä mahdollisista muista kuvista poliisi ei ole kertonut. Kotietsinnöissä saattaa löytyä aineistoa, joka linkkaa miehen tekoon. Tällaista voisi olla esimerkiksi jonkinlainen vihamielinen materiaali Anna Lindhistä. Poliisi yrittää varmasti selvittää miehen liikkeitä ennen murhaa saadakseen näyttöä suunnitelmallisuudesta. Tässä voidaan käyttää apuna mm. miehen matkapuhelimen paikannustietoja ja silminnäkijöiden havaintoja. Tätä voisi olla se, että mies on seurannut Lindhiä tekopäivänä tai aiemmin. Myös kotietsinnöissä saattaa löytyä suunnitelmallisuutta tukevaa materiaalia.

MURHA VAI TAPPO? Suomen ja Ruotsin rikoslaissa on rakenteellinen ero tältä osin. Suomen rikoslain mukaan toisen tappaminen on pääsääntöisesti tappo, mutta vakaa harkinta, erityisen raaka tai julma tapa, vakavan yleisen vaaran aiheuttaminen tai uhrin virkamiestausta voivat korottaa teon murhaksi. Näin ollen Suomessa tekijän motiivin ja suunnitelmallisuuden selvittäminen ovat tärkeässä asemassa, kun tekoa kvalifioidaan. Ruotsissa on kuitenkin toisin. Ruotsin rikoslain mukaan toisen surmaaminen on lähtökohtaisesti murha. Siitä voidaan tuomita joko elinkautinen tai kymmenen vuotta vankeutta. Lieventävät asianhaarat esimerkiksi olosuhteet voivat pudottaa tuomion tapoksi, jolloin rangaistus on 6-10 vuotta vankeutta. Tältä osin lienee siis suhteellisen selvää, että kyse on murhasta.

(MTV3)

Anna Lindhin murhan esitutkinta on julistettu salaiseksi.

(Kymmenen uutiset 17.09.2003)