Mainos

Puu tekee kodin: moderni puukaupunki

Tuusulan Nummenharjussa pidettiin asuntomessut vuonna 2000. Siellä otettiin konkreettista tuntumaa tiiviiseen ja matalaan rakentamiseen, vaikka tuo termi ei vielä silloin ollutkaan yleisessä käytössä. Hyvä esimerkki löytyy Huminakujalla, jonka varrella on viisi tiiviisti rakennettua omakotitaloa ja kuuden pientalon muodostama asunto-osakeyhtiö. Sen rakentamista edelsi suunnittelukilpailu, jonka myötä myös kaavaa muutettiin.

Arkkitehti Mikko Kaira (SAFA) kertoo rakentamisen suunnitteluvaiheesta:

"Alunperin kaava oli hengeltään täysin erilainen: se edusti perinteistä haja-asutusalueen matalaa maantasoasumisen ratkaisua, jossa rakennukset olivat lähinnä rivitaloja. Muutimme ehdotuksessamme koko kaavaratkaisun sellaiseksi, että jokainen saisi oman talon - samaistuisi omaan asuntoonsa enemmän kuin rivitaloasunossa on mahdollista. Lähtökohtana oli myös se, että jokaiseen asuntoon kuuluisi oma, pieni piha."

Alueella on noudatettu suunnitteluperiaatetta, jossa asuntoa lähestytään eriasteisten vyöhykkeiden kautta siten, että intiimiys ja yksityisyys lisääntyvät sitä enemmän, mitä lähemmäs omaa kotia tullaan. Isompi katu, johon Huminakuja liittyy, on julkisinta katutilaa. Huminakujan kautta siirrytäänn "pysäköintitaskuihin." Asuntoyhtiön puolella kahdella asunnolla on välissään yhteinen neljän auton tila, johon liittyvät asuntojen sisäänkäynnit. Kunkin yhteydessä on sisääntulopiha ja sen jälkeen oma ovi, jonka toisella puolella talvipuutarha - viimeinen vyöhyke ennen itse rakennusta.

Vyöhykkeitä on myös asuntojen sisällä: olohuoneen lisäksi monta soppea, joihin voi halutessaan vetäytyä omiin oloihinsa. Suunnittelussa on pyritty mahdollistamaan monet perheen seurustelemisen ja olemisen välimuodot kunkin hetkisten tarpeiden mukaan.

"Olen aina suuresti arvostanut rintamamiestaloalueita, joissa pienillä keinoilla talotyyppiä muuntelemalla saadaan todella suuri vaihtelevuus ilman, että syntyy kaottista ympäristöä," Kaira kertoo. Huminakujan talot eivät kyllä todellakaan muistuta tuota kaikkien tuntemaa, Alvar Aallon suunnittelemaa harjakattoista taloa. "Tämä on tämmöinen noppa, jossa tietyt asiat on ratkaistu samalla tavalla kussakin talossa. Vähän ikkunoiden paikkoja vaihtelemalla syntyy täsmälleen sitä vaihtelevuutta, jonka juuri tämä alue kestää."

Nykyisin puhutaan tiiviistä ja matalasta rakentamisesta paljon yleisemmin kuin silloin viisi vuotta sitten. Mitkä ovat Kairan mielestä keskeisiä haasteita ja piirteitä tässä jo lähes trendinomaisessa ilmiössä?

"Ihmisiä tulee tänne etelään. Täällä on hirveä paine ja asuntoja todella vähän - mutta kunnilla voisi olla tarjottavana enemmän asuntoja, jos tajuttaisiin tiivistämisen kautta saatava mahdollisuus. Lisäksi tiivis ja matala rakennustapa antaisi mahdollisuuden täydentää hallitusti jo olemassa olevia asuntolueita."

Kaira muistuttaa monen muun asiantuntijan tavoin kunnan avainasemasta suunnittelussa: "Mitä tiiviimpää rakennetaan, sitä enemmän vaaditaan rakentamiseen liittyvältä ohjaukselta - kaavoittajilta, suunnittelijoilta, rakennusvalvonnalta ja paloviranomaisilta. Yhteistyön merkitys kasvaa olennaisesti."

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.