Putin mobilisoi kansaa ulkoista vaaraa vastaan

Presidentti Vladimir Putinin lauantaina televisiossa pitämä puhe kansalle on herättänyt paljon kysymyksiä ja ihmettelyä venäläisten poliittisten tarkkailijoiden keskuudessa.

Puheessaan Putin sanoi kansainvälisen terrorismin aloittaneen sodan Venäjää vastaan. Hänen mielestään tämä hyökkäys on ollut mahdollinen, koska Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen kiinnitettiin liian vähän huomiota rajojen valvontaan ja turvallisuuteen.

Sodasta saattaa tulla pitkä ja sen voittaminen edellyttää kansan mobilisoimista vihollista vastaan, Putin sanoi. Hän ilmoittikin julkistavansa pian kokonaisen sarjan toimia, jolla "lisätään kansan yhtenäisyyttä".

Tshetsheniasta tai Tshetshenian sodasta Putin ei puhunut lainkaan. Hän antoi ymmärtää, että terroristien aloittama sota on lähtöisin maan rajojen ulkopuolelta - niiden taholta, jotka haluavat hajottaa ydinasevalta Venäjän. Tämän katsotaan viittaavan myös länsimaihin.

Edellisen presidentin Boris Jeltsinin neuvonantaja ja Indem-säätiön puheenjohtaja Georgi Satarov ihmetteli sitä, ettei Putin tarkemmin selvittänyt, mikä on alkaneen sodan lähteenä.

Satarov kysyi, alkoiko sota todellakin vasta nyt vai alkoiko se esimerkiksi vuonna 1999 (jolloin Venäjän armeija hyökkäsi uudelleen Tshetsheniaan). Putin ei myöskään kertonut, kenen on vastuu siitä, että terroristit saattoivat toteuttaa suunnitelmansa, Satarov ihmettelee. Lännen syyllistäminen kaappauksesta on Satarovin mielestä yritys päästä asiasta kaikkein vähimmällä eli puhumalla salaliitosta.

Putin ei syytä pelkästään radikaaleja islamilaisia maita terroristien tukemisesta vaan myös länttä, joka ei ole tukenut Venäjän valtiovallan kovaa linjaa, arvioi poliittisen teknologian instituutin tutkija Aleksei Makarkin.

Presidentin lupaus ryhtyä toimiin kansan yhtenäisyyden lujittamiseksi merkinnee Makarkinin mukaan sitä, että presidentti lisää omia valtuuksiaan.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat