Puskurissa roikkuja on suurin ärsyttäjä juhannusliikenteessä – turvavälimerkinnät lisääntyvät

Riittävän turvavälin tarpeellisuudesta muistutetaan myös merkeillä ja ajoratamaalauksilla, ns. vääpelin väkäsillä. Ne eivät kuitenkaan sovellu vilkkaille tieosuuksille.

– Niitä ei ole mielekästä rakentaa ihan tuhottomia määriä. Harkitusti ja sellaisiin paikkoihin joissa ihmisillä on mahdollisuus havaita ja testata niiden vaikutusta omaan ajotapaan, kertoo liikenneturvallisuusasiantuntija Esko Tolvanen Pohjois-Savon Ely-keskuksesta.

Ei sovellu pääteille

Vilkkailla tieosuuksilla ajorataan maalatut turvavälimerkit saattavat aiheuttaa jopa lisää vaaratilanteita.

– Jos jättää välin, niin siellä tahtoo joku heti tunkea siihen ohi ja väliin, ylikomisario Petri Pahkin Itä-Suomen poliisilaitokselta tarkentaa.

Parhaiten merkit toimivat tasaisen, rauhallisen liikennevirran tieosuuksilla.

– Mieluiten suora tie ja alle 5000 ajoneuvoa vuorokaudessa, Tolvanen määrittelee.

Vääpelin väkäset varoittavat

Turvavälistä muistutetaan muutamalla harvalla tieosuudella. Tuoreimmat merkit löytyvät itärajan pinnasta Tohmajärvellä, jossa asia kerrotaan myös venäjäksi.

Ulkomuodoltaan korpraalin tai vääpelin arvomerkkejä muistuttavista väkäsistä kuljettaja voi arvioida muuten vaikeasti hahmotettavaa turvaväliä.

- Suositushan olisi, että jos vauhtia on esimerkiksi 80 kilometriä tunnissa, niin se etäisyys, turvaväli olisi 80 metriä. Natsat auttaa siinä etäisyyden hahmottamisessa, opastaa Liikenneturvan viestintäpäällikkö Kaisa Hara.

Venäläiskuskeille opastusta Niiralassa

Poliisi, Liikenneturva, Rajavartiolaitos, Tulli ja ely-keskus kampanjoivat turvavälistä ja uusista merkinnöistä keskiviikkona Niiralan kansainvälisellä raja-asemalla. Venäläiskuljettajille turvavälikampanjointi oli ihan uutta.

– Suomessa on turvallista ajaa Venäjään verrattuna. Suomalaiset antavat tilaa ja ovat kohteliaita liikenteessä, kehui Svetlana Saharova.

– Kurinalaista porukkaa. Minulla ei ole valittamista, Sergei Krabor sanoi.

Poliisi korostaa, etteivät venäläiset poikkea turvavälin käytössä suomalaisista.

– Kyllä tämä kampanja on suunnattu myös suomalaisille. Venäläisten tavoittamiseen on vähän keinoja, mutta tässä rajalla se onnistuu, Pahkin tarkentaa.

Turvaväli lyhenee ruuhkassa

Juhannusliikenteessäkin moni kuski polttaa päreensä perässä roikkujiin. Maan tapa on ajaa edellä menevän pyrstössä kiinni.

– Jos autoilijoilta kysytään, niin suurin ärsyttävin tekijä on edelleen perässä roikkuminen. Se ei nyt missään tapauksessa ainakaan ole  poistunut, Pahkin harmittelee.

– Liian lähellä ajava painostaa myös edellä menijää nostamaan nopeutta, Hara muistuttaa.

Liikenneturvan ilmapiiritutkimusten mukaan hiillostaminen on päinvastoin lisääntymässä. Ruuhkassa ja jonossa ajettaessa turvavälit vain supistuvat.

Reaktioaika vie metrejä

Tuoreimman tutkimuksen mukaan autoilijat ajoivat Helsingin sisääntuloväylillä säästä riippumatta keskimäärin 57 metrin etäisyydellä, siis 2,2 sekunnin päässä toisistaan.

– Suositus olisi neljä sekuntia. Jo pelkkä kuljettajan reaktioaika on sekunnista puoleentoista, Hara havainnollistaa.

Esimerkiksi 80 kilometrin tuntinopeudella reaktioaika vie turvallisesta 80 metrin turvavälistä pois parisenkymmentä metriä.

Turvavälionnettomuudet ovat yleensä peräänajoja ja ketjukolareita. Turvaväli kannattaa ottaa vakavasti. Henki on lähtenyt peräänajossa jopa 40 kilometrin tuntivauhdissa.