Mainos

Puristelua, ehdottelua ja alastonkuvia – armeija puuttuu häirintään noin kymmenen kertaa vuodessa

Kun armeijassa kutsuu esimiestään jakorasiaksi muiden kuulleen, rangaistaan siitä kahdeksan vuorokauden poistumiskiellolla. Jos kommodori tarttuu naispuoliseen työtoveriin ja suutelee tätä ilman suostumusta, seuraa siitä työnjohdollinen huomautus.

Muun muassa tämä selviää Puolustusvoimien STT:lle pyynnöstä toimittamista kurinpitopäätöksistä neljän viime vuoden ajalta. Kaiken kaikkiaan reilua pariakymmentä varusmiespalvelusta suorittavaa tai kantahenkilökuntaan kuuluvaa on rangaistu, kun nämä ovat selvästi häirinneet palvelustovereitaan tai kollegoitaan seksuaalisesti.

Lisäksi useita rangaistuksia on jaettu tapauksista, joissa asevelvolliset ovat esimerkiksi paljastaneet itsensä muille tai toimineet muuten sopimattomasti tavalla, jonka voi mieltää seksuaaliseksi.

Pääesikunta toimitti STT:lle vuosilta 2014–2017 yhteensä 44 kurinpitopäätöstä tai rikosilmoitusta. Yksi luutnantti irtisanottiin hänen ahdisteltuaan yli vuoden ajan naispuolisia varusmiehiä ja uhattuaan aseella useita varusmiespalvelusta suorittavia.

Toinen luutnantti sai puolestaan varoituksen, kun tämä ehdotti kersantille muun muassa nivushierontaa ja yökyläilyä, pyysi lähettämään alastonkuvan itsestään ja ahdisteli tätä esimerkiksi "pyörittelemällä" tämän hiuksia heidän ollessaan kahdestaan kouluttajanhuoneessa.

Häirintä jatkui monta kuukautta.

42 prosenttia jättää ilmoittamatta

Helsingin Sanomat uutisoi marraskuussa Puolustusvoimien Tampereen yliopistolla teettämästä kyselytutkimuksesta, josta kävi ilmi, että jopa joka neljäs varusnainen oli kokenut jonkinlaista sukupuolista häirintää.

Varusmiesten osalta luku oli alle seitsemän prosenttia. Tutkija Katri Otonkorpi-Lehtoranta kertoo, että 42 prosenttia kyselyyn vastanneesta noin 7000 varusmiespalvelusta suorittavasta jättää ilmoittamatta häirinnästä.

–  Miehet selvästi yleisemmin kuin naiset, Otonkorpi-Lehtoranta kertoo.

Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskuksen tutkijat Minna Leinonen ja Otonkorpi-Lehtoranta kertovat, että yleisin syy häirinnän ilmoittamatta jättämiseen oli, ettei häirinnän kohteena ollut henkilö pitänyt sitä tarpeellisena.

Miesvastaajista 11 prosenttia ei edes uskonut, että heitä otettaisiin vakavasti, jos he siitä kertoisivat.

–  Joku voi ajatella myös, että jos kertoo häirinnästä eteenpäin, tuleeko se heijastumaan negatiivisesti palvelukseen tai uraan, Leinonen kertoo.

"Esimiehen on pakko puuttua häirintään"

Puolustusvoimat voi rangaista kurinpitomenettelyssä varusmiehiä tai työntekijöitään silloin, kun kyse on laissa tarkoitetusta sotilasrikoksesta.

Muut asiat täytyy viedä lain mukaan poliisille ja syyttäjälle. Tähän voi vaikuttaa myös uhrin toivomus käsittelytavasta.

Esimerkiksi tapauksessa, jossa alokas kouri toista sukupuolta olevaa alokasta takapuolesta ja meni väkisin nukkumaan tätä vasten, annettiin kurinpitopäätöksellä seitsemän vuorokauden poistumiskielto.

Toinen lähes identtinen tapaus vietiin käräjäoikeuden ratkaistavaksi ja alikersantti tuomittiin sakkoihin ja maksamaan 800 euron korvaukset.

Puolustusvoimien pääesikunnan sotilaslakimiehen Jouni Pulkkisen mukaan laissa säädetyn kurinpitoesimiehen on pakko puuttua muun muassa häirintätapauksiin, joista hänelle ilmoitetaan.

–  Tällainen on esimerkiksi komppanian päällikkö. Jos taas ilmoitus tehdään jollekin muulle, on tämä velvollinen ilmoittamaan siitä kurinpitoesimiehelle, Pulkkinen sanoo.

Pääesikunnalla on olemassa ohjeistus siitä, millaisia rangaistuksia mistäkin rikkeistä tulee antaa. Ohjeistuksessa ei kuitenkaan linjata ratkaisukäytäntöä seksuaaliseen häirintään. 

Mainos

Lisää aiheesta

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.