Puolustusvoimat irtisanoo lähes 1200 työntekijää

Armeijauudistuksen suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset merkitsevät kaikkiaan noin 3500 henkilötyövuoden menetystä. Pääesikunta julkisti arviot uudistuksen alueellisista talousvaikutuksista torstaina.

Puolustusvoimien oma väki vähenee vuoteen 2015 mennessä 2100 hengellä. Puolustusministeriölle laadittua suunnitelmaa esitellyt Pääesikunnan päällikkö Juha Rannikko kertoi, että irtisanomisuhan alla on noin 1200 henkilöä.

Osa väestä vähenee luonnollisella poistumalla sekä kumppanuusjärjestelyjen kautta muiden palkkalistoille siirtymällä tai määräaikaisuuksien päättymisellä.

Vähennysmäärästä noin 500 on sotilaita.

– Muutoksissa syntyy noin 2700 tehtävän siirtoa paikkakunnalta toiselle. Tämä ei tarkoita, että välttämättä yhtä monta ihmistä siirtyy, vaan määrä saattaa jäädä hyvinkin alhaisemmaksi, vara-amiraali Rannikko sanoi tiedotustilaisuudessa.

Välilliset vaikutukset 1 100 työvuotta

Henkilötyövuosiksi laskettuna Puolustusvoimien omat vähennykset arvioidaan 2400:ksi. Henkilökunnan, varusmiesten määrän ja armeijan hankintojen vähentyminen merkitsee kulutuskysynnän pienenemisen kautta koko maassa lisäksi arviolta 1100 henkilötyövuoden menetystä.

Yhteenlaskettuna eniten töitä menettää Päijät-Häme, jossa Lahden varuskunnan sulkeminen vaikuttaa runsaan 500 henkilötyövuoden verran. Etelä-Pohjanmaan Kauhavan sekä Keski-Suomen Keuruun ja Jämsän Hallin menetykset ovat 450 henkilötyövuoden luokkaa.

Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella Puolustusvoimien oman henkilöstön vähennys ei ole aivan yhtä suurta. Suuren varusmiesjoukon poistuminen kulutuksesta ja hankintojen menetykset heikentävät työllisyyttä kuitenkin kaikkiaan yli 350 henkilötyövuodella.

Kainuuseen ja Etelä-Karjalaan uudistus tuo runsaat sata työpaikkaa lisää.

Maakunnissa kannetaan huolta muutosten vaikutuksista vapaaehtoiseen maanpuolustustyöhön. Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Mika Peltonen kertoi, että apua saattaa löytyä tulevista paikallisjoukoista.

– Siinä on osio, joka on vapaa tällaiselle vapaaehtoiselle maanpuolustustoiminnalle, jopa niin, että vapaaehtoiset voivat hakeutua tähän osioon, kenraaliluutnantti Peltonen sanoi.

Kesäkuussa alkaa ropista päätöksiä

Puolustusvoimat pyytää puolustusministeriltä hallinnollista päätöstä esityksistä kesäkuun puoliväliin mennessä niiltä osin, kun se lakien mukaan on mahdollista. Lakimuutoksia vaativat päätökset pitäisi tehdä ensi vuoden alkupuoliskolla.

Oikeuskansleri on kehottanut puolustusministeriötä harkitsemaan, voiko se päättää joukko-osastojen lakkauttamisesta ennen kuin Valtiontalouden tarkastusvirasto on tehnyt ratkaisun Kauhavan kaupungin valituksesta Lentosotakoulun lakkauttamisesta. Ratkaisu on tulossa ennen juhannusta.

Uudistus on tarkoitus toteuttaa vuoden 2015 alkuun mennessä. Silloin armeijan rahoitus on 250 miljoonaa euroa alemmalla tasolla kuin nyt. Puolustusvoimien rakenteen uudistamisella pyritään samaan 115-135 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Siitä 60-64 miljoonaa euroa koostuu joukko-osastojen lakkauttamisista ja yhdistämisistä.

Loppu saadaan aikaan karsimalla materiaalihankintoja, mikä sotilaiden kielellä ilmaistuna merkitsee armeijan suorituskyvystä tinkimistä.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat