Puolustusministeriö haluaisi uusia torjuntajoukkoja

Nordic Peace-harjoitus

Strategisen iskun torjuntajoukkojen kehittämisen tilausvaltuus eli STRIKE ajoittuisi vuosille 2002-2008. Jo vuosi sitten puolustusministeriö esitti tilausvaltuuteen 650 miljoonaa markkaa vuosille 2002 ja 2003. Nyt hankintoja on myöhennetty niin, että tarve vuosina 2002-2004 olisi vain vajaat 500 miljoonaa markkaa ja loppu viisi miljardia ajoittuisi myöhemmäksi. Käytännössä hankinnat ajoittuisivat valmiusyhtymien varustelun eli mm. helikopterihankintojen jälkeen. Valmiusyhtymiin aiotaan käyttää vuosina 2001-2004 yhteensä 4,4 miljardia markkaa.
Valtioneuvosto ei ole ottanut kantaa puolustusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Puolustusministeri Jan-Erik Enestam (r.) toteaa kuitenkin, että hallitus on ohjelmassaan sitoutunut vuonna 1997 annetun turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteon toimeenpanoon.

Yllättävä isku yksi uhkakuvista

Strategisen iskun torjuntajoukkojen kehittäminen perustuu hallituksen selontekoon, jossa määriteltiin kolme turvallisuusuhkaa. Niistä yksi on yllättäen aloitettava strateginen isku, jonka tavoitteena on elintärkeiden kohteiden lamauttaminen ja haltuunotto sekä valtakunnan johdon alistaminen. Eduskunnan hyväksymän selonteon mukaan strategista iskua vastaan kyetään nostamaan kynnystä myös Suomessa joukkojen koulutustasoa, valmiutta sekä välineistöä kehittämällä. Elektroninen sodankäynti, liikkuvuus ja kauaskantoinen asevaikutus ovat avainasemassa välineistöä kehitettäessä.
Pääkaupunkiseudun puolustuksen kehittämisen lisäksi tilausvaltuudella jatkettaisiin ilmavoimien tärkeimpien hävittäjäyksiköiden suorituskyvyn ylläpitämistä ajan tasalla. Sillä myös jatkettaisiin ensi vuonna alkavia merivoimien kehittämishankkeita ja tarvittaessa täydennettäisiin kansainvälisiin rauhanturvatehtäviin tarkoitettujen joukkojen varustusta.

Hankintoja kaikkiaan 19 miljardilla

Puolustusministeriön toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan lähivuosina puolustusmateriaalia ollaan hankkimassa liki 19 miljardilla markalla. Valmiusyhtymien ja strategisen iskun torjuntajoukkojen ohella suunnitelmissa ja merivoimien uudistamista, tiedustelun, valvonnan ja johtamisen kehittämistä ja uusinta- sekä täydennyshankintoja. Vuositasolla hankinnat liikkuvat kolmen ja neljän miljardin markan välillä.
Toiminta- ja taloussuunnitelman laadinnan perustana on ollut hallituksen kehyspäätös vuosille 2000-2003. Vuotta 2004 koskevat menokehykset on johdettu turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta selonteosta. Viime vuonna puolustusministeriön hallinnonalan menot olivat reilut 9,2 miljardia markkaa. Tänä vuonna menot nousevat reiluun 9,8 miljardiin markkaan ja vuonna 2004 ne olisivat vajaat 9,8 miljardia markkaa.

Reserviläisiä koulutukseen 35 000 vuodessa

Toiminta- ja taloussuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi vähintään 35 000 reserviläisen kouluttamisen vuosittain. Määrä vastaa vuoden 1997 tasoa, josta vuonna 1998 pudottiin noin 13 400:aan ja viime vuonna vain reiluun 3000:een. Tämän vuoden rahat riittävät noin 20 000 reserviläisen kouluttamiseen.
Kansainvälistä yhteistoimintakykyä parannetaan suunnitelman mukaan liittämällä kansainväliset rauhanturvaamis- ja kriisinhallintaoperaatiot osaksi puolustusvoimien toimintaa. Muutos vaatii puolustusvoimia koskevan lain tarkistamista. Puolustusministeriön mukaan Suomella ei ole kuitenkaan mahdollisuuksia lähettää kansainvälisiin tehtäviin enempää kuin rauhanturvaamistoimintaa koskevan lain rajoittamat 2 000 sotilasta.
(STT)