Puolueiden vaaliohjelmat lupaavat verokevennyksiä

Puolueiden ilmoittamat vaalitavoitteet viittaavat siihen, että tulevankin hallituksen aikana tuloverotusta pyritään keventämään ja mahdollisesti pienipalkkaisia suosivasti. Tulokseen on päätynyt Keskuskauppakamarin Internet-julkaisu VerkkoBrief, joka on kysynyt verotavoitteita kuudelta suurimmalta puolueelta.

Kysely tehtiin päättyvällä viikolla, ja vastaajina olivat lähinnä puoluesihteerit. Puolueiden vastauksia tulkitaan siten, että vain vasemmistoliitto ilmoittaa selvästi pitävänsä palveluiden kehittämistä veronalennuksia tärkeämpänä. Muut eli SDP, keskusta, kokoomus, vihreät ja kristillisdemokraatit liputtavat kevennyslinjan puolesta.

Verolinjausten tavoitteeksi ilmoitetaan työllisyyden edistäminen. Vastausten perusteella kokoomus ja kristillisdemokraatit kohdistaisivat veronkevennykset kaikkiin tuloluokkiin, mutta nekin pienituloisia painottaen. Keskusta ohjaisi kevennykset pieni- ja keskituloisille. SDP, Vihreä liitto ja vasemmistoliitto suosisivat pienipalkkaisia.

Puolueiden esitykset johtajia varovaisempia

Veroalen hinnan arviointi näyttää vaikeammalta. Keskuskauppakamarin kokoamat vastaukset eroavat kolmen suurimman puolueen puheenjohtajien vaalipaneelissa ilmoittamista noin kahden miljardin verokevennystavoitteista.

Keskusta arvioi, että verojen keventämiseen olisi käytettävissä noin miljardi euroa. VerkkoBrief toteaa, että puolue on aiemmin julkisuudessa ilmoittanut luvuksi 1,5 miljardia euroa. Myös SDP muuttanut tavoitettaan varovaisemmaksi. Puolue ilmoittaa, ettei se ole asettanut euromääräistä alennustavoitetta lainkaan.

Kokoomus on pitänyt kiinni lähes kahden miljardin euron kevennyksestä. Vihreä liitto ei ole halunnut lyödä kiinni euromääriä. Vihreiden mukaan tuloverotuksessa olisi alennusvaraa noin 500 miljoonaa euroa, jos energiaveroja nostettaisiin saman verran. Kristilliset lupaavat veroalennusta, joka "jäänee selvästi alle kahden miljardin euron". Vasemmistoliitto ei ole esittänyt tuloverotukseen euromääräisiä kevennyksiä.

Yritysverotus jakaa puoluekentän

Yhteisö- ja pääomatuloverokantaa koskevat tavoitteet näyttävät vaikeammilta kuin tuloverotus. Kokoomus säilyttäisi yhteisö- ja pääomatuloverokannan sekä nykyisen osinkoveromallin ennallaan. Puolueen mielestä kansainvälistä verokilpailua tulee kuitenkin seurata valppaasti, sillä "lypsävää lehmää ei tule lahdata". Keskusta ja kristillisdemokraatit ovat kokoomusta lähellä. Molemmat katsovat, että verokantaa "voidaan tarkistaa ainoastaan alaspäin". Vasemmistoliitto on kannattanut verokannan nostamista. Verokanta voitaisiin säilyttää nykyisessä 29 prosentissa, jos yhtiöveron hyvitysjärjestelmästä luovutaan. Myös SDP olisi valmis kiristämään osinkoverotusta, mutta maltillisemmin. SDP suosii osinkoveromallia, joka olisi ylijohtaja Lasse Arvelan osinkoverotuksen kiristämiseen tähtäävän mallin ja nykyisten mallien väliltä. Varallisuusverotuksesta ei halua luopua yksikään kyselyssä mukana ollut puolue. Vihreä liitto ilmoittaa halukkuutensa "tarkastella varallisuusveroa samassa yhteydessä kiinteistöverojen kanssa".

Holmin ja Vihriälän malli saa porvarien tuen

Puolueilta kysyttiin myös suhtautumista Vesa Vihriälän ja Pasi Holmin esittämään työllistämismalliin, jossa työnantajan sosiaaliturvamaksuja alentamalla pyritään lisäämään työvoiman kysyntää erityisesti matalapalkka-aloilla. Sekä keskusta että kokoomus ovat ilmoittautuneet mallin kannattajiksi.

Kristillisdemokraattien mielestä "malli on ainakin nykyistä järjestelmää parempi, ja sitä voisi kokeilla". Kielteisimmin esitykseen suhtautuu vasemmistoliitto, jonka mielestä uudistuksen kustannukset ovat kohtuuttomat. Kustannukset epäilyttävät myös SDP:tä, sillä "yhden työpaikan luomiseen tarvittaisiin lähes 40 000 euroa". Sen mielestä malli kaipaa vielä jalostamista, jotta se kannattaisi toteuttaa. Samoille linjoille asettautuu Vihreä liitto.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat