Puolueet peräävät lisää puoluetukea

Rahat menevät puolueelle

Puoluetuki on pysynyt vuodesta 1994 lähtien melko tarkkaan 64,2 miljoonassa markassa, mille tasolle se leikattiin laman aikana. Hallituksen ensi vuotta koskevassa budjettiesityksessä tarjotaan edelleen samaa summaa. Puoluesihteereiden mielestä tuki pitäisi nostaa 75 miljoonaan markkaan.

Mikäli tavoiteltaisiin paluuta vuoden 1990 tasolle, merkitsisi se nykyrahassa 87 miljoonaa markkaa. Näin suureen nousuun ei kuitenkaan uskota. Puoluetuen korottaminen oli esillä jo budjettiriihessä, mutta valtiovarainministeri Sauli Niinistö ei lämmennyt ajatukselle. Riihessä kuultavina olleet eduskuntaryhmien puheenjohtajat eivät taipuneet esitykseen, jonka mukaan korotus olisi rahoitettu leikkaamalla ryhmien määrärahoja.

Mistä rahat?

Hallinto- ja tarkastusjaoston puheenjohtaja Olavi Ala-Nissilä korosti tänään, että suhtautuminen puolueiden toiveisiin on "korkeammassa kädessä". Käytännössä korotuksen ottaminen ensi vuoden talousarvioon edellyttää ainakin ryhmänjohtajien ja valtiovarainministeriön yhteisymmärrystä. Väliaikaisesti lisämenot voitaisiin kattaa säästöillä eduskunnan pääluokassa.

Ala-Nissilän mukaan edustajien palkkiorahoissa on ilmaa viitisen miljoonaa markkaa. Eduskunnan lisärakennuksen tontin kaavoitus ei ole edennyt aivan ennakoidusti. Lisärakennuksen suunnittelu- ja rakennustöihin ensi vuodelle varatusta 60 miljoonasta voitaisiin mahdollisesti lohkaista 10 miljoonaa markkaa.

Jaoston kuultavina olivat puoluesihteerit Eero Lankia (kesk.), Ralf Sund (vas.), Milla Kalliomaa (krist.), Peter Heinström (r.) ja Ari Heikkinen (vihr.). SDP:tä edusti puoluesihteereiden matkojen vuoksi hallintopäällikkö Risto Salonen ja kokoomusta hallintopäällikkö Jarmo Pekkala. Korotustarvetta perustellaan mm. kustannustason nousulla. Puoluetoimintaan oleellisesti kuuluvat palkkamenot, vuokrat, matkakustannukset ja mainoskulut ovat kohonneet. Puolueet joutuvat lisäksi maksamaan arvonlisäveroa.

Kunnallisvaaleihin päättynyt vaalisuma on ollut väliaikainen ilmiö, mutta eurovaalit ovat uusi pysyvä rahanreikä. Valtio on tosin tullut vastaan erityisellä EU-tiedotusavustuksella. Kansalaisten silmissä puoluetuen nostaminen ei ole sen suositumpi ilmiö kuin kansanedustajien palkkioiden korottaminen. Puolueet itse pitävät toimintansa turvaamista yhtenä toimivan demokratian edellytyksenä.
(STT)