Mainos

Puolueet hyödyntävät internetiä vaalikamppailussa

Lokakuun europarlamenttivaaleja voinee kutsua verkkovaaleiksi sen perusteella, miten vaalityössä käytetään hyväksi internetiä. Sen sijaan samanaikaisesti järjestettävissä kunnallisvaaleissa verkkovaalit-sanan käyttö ei ole välttämättä ollenkaan yhtä perusteltua.

Jo kevään 1995 eduskuntavaaleissa joillakin ehdokkailla oli omia kotisivuja, mutta tämä markkinointikeino oli vielä sangen poikkeuksellinen. Puolessatoista vuodessa tietotekniikassa on tapahtunut paljon, ja julkinen rummunlyönti "netistä" on mennyt perille monelle poliittiselle toimijallekin.

Uusi informaation jakelutekniikka näytelleekin melkoisen keskeistä osaa vuosituhannen vaihteeseen sattuvassa vaaliryppäässä; 1999 on määrä pitää eduskuntavaalit sekä 2000 presidentin- ja kunnallisvaalit.

Erään valtio-opin tutkijan arvion mukaan nyt ollaan kuitenkin niin sanotussa teledemokratiassa siirtymässä vasta vaiheeseen kaksi tai korkeintaan vaiheeseen kolme janalla, jonka päätepisteessä, kymmenessä, on arkipäiväistyneen telekansanvallan yhteiskunta. Sitä leimaavat vilkas vuorovaikutus valitsijoiden ja valittujen välillä sekä ainakin paikkaan, ehkä aikaankin, sitomattomat äänestykset ja vaalit.

"Manuaalikunnat" harvassa vaalikartalla

Osviittaa ensi vuosituhannen poliittisesta tiedottamisesta antaa Kouvolan kaupunki. Kaupunki on tarjoutunut tuottamaan kotisivut niin puolueille kuin ehdokkaillekin. Kaikki yhdeksän vaalitaistelua käyvää puoluetta ja sitoutumattomien lista ovatkin tarttuneet tilaisuuteen.

Kouvolalaisehdokkaasta vähemmän kuin joka viidennellä on sähköpostiosoite. Näistä taas arviolta joka toinen on luettavissa nettiaktivisteihin: tuntomerkkejä ovat oma esittelysivu ja osallistuminen mielipiteenvaihtoon keskusteluryhmissä. Syksyn kampanjaa varten on perustettu kouvola.keskustelu.vaalit -niminen keskusteluryhmä, jonne pääsee kaupungin lähtösivulta.

Teknisesti puolueelle on tarjottu mahdollisuutta siirtää internetissä jopa videokuvaa ja äänitiedostoja, mutta tätä on ehtinyt käyttää vasta yksi puolue. -Seuraavissa vaaleissa ehdokkaan on kirjoitettava ahkerasti erilaisiin keskusteluryhmiin hankkiakseen älykkään ja analyyttisen ihmisen maineen nuorten silmissä. Lukiossa internetinsä opiskellut polvi äänestää neljän vuoden kuluttua, ja he saattavat suorastaan vieroksua ehdokasta, jolla ei ole edes sähköpostiosoitetta, ennustaa Kouvolan tietoverkkohankkeen projektipäällikkö Pasi Malmi.

Tampere on avannut www-sivuilleen erityisen keskustelualueen ehdokkaille ja valitsijoille. Viestintäpäällikkö Jari Seppälän mukaan sähköpostiosoite ei ole ehdoton edellytys keskusteluun osallistumiselle: ainakin ehdokkailta voidaan ottaa puheenvuoroja vastaan myös paperilla.

Hieman nolosti kävi Kotkassa, jossa puuhattiin koeäänestystä internetissä keskiasteen oppilaitosten äänestysikäisille. Aie kariutui kovin inhimillisesti: kaupungin internet-sivujen ylläpidosta vastannut henkilö siirtyi toiseen työpaikkaan, eikä hänen tilalleen löytynyt osaavaa ja halukasta tekijää.

Vihreät ja nuorsuomalaiset aktiiveja

Puolueista "netin" ovat ottaneet omakseen ainakin poliittisen kentän tuoreimpiin voimiin luettavat vihreät ja nuorsuomalaiset.

Nuorsuomalaisten vaalipäällikkö Marita Vuorinen kertoo, että puolueen pienuus on näissä asioissa etu, kun ylä-, keski- ja alataso ovat yhtä. Ehdokkaita kannustetaan web-sivujen työstämiseen. Koodaus- ja kirjoitustyöhön löytyy uudesta liberaaliliikkeestä toverillista tai ainakin veljellistä talkooapua. Valmiit sivut linkitetään puolueen verkkolehden yhteyteen. Lokakuun alussa yhdeksällä europarlamenttiin mielivällä nuorsuomalaisella oli esittelysivu.

Vihreiden järjestösihteerin Hannele Lehtikuusen mukaan ehdokkaiden www-sivut ovat arvokkaita, koska niillä tavoitetaan opiskelijat, vihreiden vahva joskaan ei aina äänestämään aktiivinen tukijoukko. Kaikille 16:lle europarlamenttiin ehdolla olevalle on luotu esittelysivu. Puolueen postituslistalla käyty keskustelu on vaalien lähetessä saanut entistä enemmän yleispoliittista sisältöä.

Kymmenellä kokoomuksen ja SDP:n euroehdokkaalla www-sivut

Kokoomuksen atk-tukihenkilö Heikki Ketola kertoo porvaripuolueen ehdokkailla olevan sen verran www-sivuja, että puolue päätti olla linkittämättä kunnallisvaalikokelaiden sivuja omalle kotisivulleen. Piiritasolla tällainen linkitys kuitenkin on mahdollista. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa ehdokkaat ovat hankkineet samalta mainostoimistolta sivupalveluja ja näin elektronisilla käyntikorteillakin on Turun suunnalla yhtenäinen ilme.

Syksyllä perustetussa kokoomuksen äänenkannattajassa Verkkouutisissa käydään vaalejakin sivuavaa keskustelua, mutta vaalivankkureiden eteen elektronista julkaisua ei vastaavan toimittajan Ilkka Ahtokiven mukaan valjasteta. Euroehdokkaista kymmenen käyttää ponnahduslautana www-sivua.

SDP:n kampanjapäällikkyyttä hoitava Markku Jääskeläinen arvioi puolueensa kunnallisvaaliehdokkaille kotisivujen merkityksen olevan marginaalinen, mutta 16 euroehdokkaasta kymmenellä on sähköinen perusesittelynsä. Omassa työssään Jääskeläinen on havainnut ehdokkaiden sivut hyviksi käyntikohteiksi toimittajille; opastamalla heidät suoraan ehdokassivuille säästyy aikaa ja vaivaa. Toki useat journalistit osaavat etsiytyä näille nykyaikaisen tiedon lähteille suoraankin.

Keskustassa ja Vasemmistoliitossa ei ryntäystä

Keskustan järjestöpäällikkö Eero Lankia ei usko puolueen keskivertoehdokkaan hyötyvän internet-kampanjoinnista ja harva sitä kokeekaan merkittäväksi. Tosin puolueella on valtuustokandidaattejakin toistakymmentä tuhatta, paljolti rintamailla. Euroehdokkailla sivuja on seitsemän kappaletta.

Vasemmistoliiton vaalipäällikkö Aulis Ruuth arvioi muun muassa kenttätilaisuuksissa käymiensä keskustelujen perusteella, että internet on vasemmistoväen parissa vielä epävarman kampanjavälineen maineessa.

Verkkoviestinnän merkitys korostuu hänen mielestään eurovaaleissa, joissa koko maa on yhtenä vaalipiirinä. Kunnallisella tasolla vaikutus jäänee vähäisemmäksi. Toisaalta vasemmistoliiton europarlamenttiehdokas ja kansanedustaja Esko Seppänen teki syksyllä poliittista historiaa pienessä mitassa lähettämällä yhteiskunnalliseen keskusteluryhmään viestin itse, ilman välittäjänä toimivaa avustajaa.

RKP:n tiedotussihteeri Christina Nissas-Arhippainen kertoo, että puolue aikoo asettaa kaikki noin 1 500 ehdokastaan numeroineen kunnittain esille RKP:n kotisivulle. Siellä on myös puolueen vaaliohjelma. Yksittäisillä ehdokkailla on kotisivuja harvakseltaan.

Kristillinen liitto on luonut euroehdokkailleen 11 vaalisivua. Perussuomalaiset eivät ehdi avata omaa kotisivua ennen vaaleja.
(STT)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.