Puolet vanhoista kännyköistä päätyy pöytälaatikkoon

Sähkö- ja elektroniikkalaitteita käsittelevän ja kierrättävän Stena Technoworldin toimitusjohtaja Jouni Spets arvioi, että käytöstä poistetuista kännyköistä vain prosentin materiaali kierrätetään uudelleen.

- Loput yhdeksän prosenttia päätyy uudestaan markkinoille, todennäköisesti Aasiaan tai Afrikkaan.

Pienelektroniikkaa koskee keräystekninen ongelma, sanoo sähkö- ja elektroniikkalaiteromun keräykseen ja kierrätykseen erikoistuneen Elkerin toimitusjohtaja Sakari Sainio.

- Vanha pesukone vie niin paljon tilaa, että se on pakko viedä kierrätykseen. On helpompi työntää sata grammaa painava kännykkä pöytälaatikkoon kuin lähteä erikseen viemään se kierrätyspisteeseen.

Jalometallit saatava talteen

Esimerkiksi Japanissa 10-20 prosenttia kännyköistä saadaan kierrätykseen. Tonnista matkapuhelimia kerätään talteen 150 grammaa kultaa, sata kiloa kuparia ja kolme kiloa hopeaa. Vertailulukuna tonnista malmia saa kultaa vain viitisen grammaa.

Jouni Spets kertoo, että Stena Technoworldiille päätyy kännyköitä vain muutamia satoja kiloja vuodessa. Kännyköitä ei voine kutsua varsinaiseksi kultakaivokseksi, vielä. Mahdollisuudet olisivat erinomaiset, sillä kännyköiden materiaalin hyötykäyttöprosentti on kuitenkin jo huima.

- Ainakin 80 prosenttia materiaalista voidaan kierrättää, periaatteessa jopa sata prosenttia, kertoo Spets.

Etenkin alumiinin kohdalla kierrätetyn raaka-aineen käyttö vie 90 prosenttia vähemmän energiaa suhteessa louhittuun.

Elkerin Sainion mielestä valmistajat ovat huolissaan siitä, ettei raaka-aineita saada talteen.

-Teollisuuden näkökulmasta tietokoneet ja kännykät olisi äärimmäisen tärkeitä kierrätettäviä jalometallien takia. Se, että louhitaanko nämä metallit kalliosta vai voidaanko käyttää hyödyksi käytöstä poistettujen laitteiden aineita, tekevät isoja kustannuseroja.

Pöytälaatikoissa kiloittain kultaa

Suomessa myydään kaksi miljoonaa kännykkää vuodessa. Kännykkä painaa keskimäärin sata grammaa. Kahdesta miljoonasta käytöstä poistetusta kännykästä saisi 30 kiloa kultaa, 600 kiloa hopeaa ja 20 tonnia kuparia, muovista puhumattakaan. Puolet tästä määrästä jää nykyisellään piironkien nurkkiin keräämään pölyä.

Sakari Sainion mielestä kännyköiden kierrätystä hankaloittaa tiedon puute ja asenteet.

- Suomessa puhutaan mielellään tuottajan vastuusta, mutta laitteet hankkii yleensä yksityinen kotitalous tai yritys, jolloin myös kuluttajalla on tietty vastuu huolehtia laite kierrätykseen.

Matkapuhelinvalmistaja Nokian viestintäpäällikkö Ingrid Peura kertoo, että kaikki Nokian valtuutetut huoltopisteet ottavat vastaan käytöstä poistettuja kännyköitä ja toimittavat ne eteenpäin kierrätykseen.

- Lisäksi vanhat kännykät voi viedä maksutta sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätyspisteisiin.

(MTV3-STT)