Puolet norppien apukinoksista romahti - kuutit turvattomia

Yli puolet saimaannorpan pesintää helpottamaan tehdyistä apukinoksista on romahtanut. Osa kuuteista onkin syntynyt viime viikkoina todennäköisesti jäälle, ja nyt poikaskuolleisuuden pelätään nousevan.

Suojelubiologi Jouni Koskela etenee Pihlajavedellä liukkaasti retkiluistimilla. Nyt tutkitaan tammi-helmikuun vaihteessa tehtyjen apukinosten kuntoa, mutta pesille ei mennä vielä ronkkimaan. Siellä voi nimittäin olla asukkaita.

– Näyttää siltä, että norpat ovat löytäneet lähes kaikki ihmisen tekemät apukinokset. Valitettavasti reilusta puolesta katto on jo romahtanut, Koskela harmittelee.

Pakkaset pettivät

Vapaaehtoiset rakensivat Saimaalle 230 apukinosta Lappeenrannan ja Joensuun välille. Mutta kolaamisen jälkeen ei tullutkaan toivottuja pakkasia lunta kovettamaan. Ilman luonnonvoimia apukinokset jäivät heikoiksi ja nyt niistä on enää rippeet jäljellä.

– Jos apukinoksia ei olisi tehty, kaikki poikaset olisivat syntyneet avojäälle. Silloin ehkä puolet noin 60:stä keskimäärin syntyvästä poikasesta olis kuollut, Koskela laskee.

Norppatutkijat ja suojelijat jännittävät nyt pysyykö poikaskuolleisuus siedettävänä vai tuleeko paha takaisku.

Koloja vielä kuuteille

Vaikka apukinokset ovat surkean näköisiä, niistä voi vieläkin olla kuutille hyötyä.

– Kyllä sieltä vielä kuutille joku kolo löytyy missä voi lumipesän suojassa olla.

Eri puolilta Saimaata tehtyjen havaintojen mukaan monet pesät ovat romahtaneet viimeisen viikon kuluessa. Pakkasten puuttuminen on helpottanut jäälle syntyvien kuuttien selviytymistä, mutta muita vaaroja riittää.

– Ihmisen aiheuttama häiriö lisääntyy ja jäällä kuutti on helppo saalis pedoille kuten ketuille ja supikoirille, Koskela muistuttaa.

Pesälaskennasta luovutaan

Jääolot ovat Saimaalla arvoitukselliset eikä tänä vuonna tehdä lainkaan perinteistä pesälaskentaa. Kaikki apukinokset kierretään kuitenkin tarkistamassa.

– Apukinoslaskenta tehdään vasta huhtikuun alussa, jos sää vähänkin vielä sallii. Hydrokopteri tai kelirikkoalus on ainoa millä sinne silloin enää pääsee.

Koskela on parikymmenen vuoden aikana joutunut turvautumaan monenlaisiin apuvälineisiin pesälaskennoissa.

– Riippuliidin on erikoisimmasta päästä. Se on nyt tosin naftaliinissa, Koskela naureskelee.


Lue myös:

    Uusimmat