Puhtaammasta Suomenlahdesta kymmenien miljoonien hyödyt

Suomenlahden tilan paraneminen hyödyttäisi rantakiinteistöjen virkistyskäyttöä yli 50 miljoonan euron arvosta vuodessa. Suurin hyöty tulisi uimista häiritsevien levähaittojen vähenemisestä.

Suomen ympäristökeskus SYKE selvitti vedenlaadun paranemisen virkistyshyötyjä kyselytutkimuksella ja laskentamallilla.
 
Vastaajista lähes kaikki olivat kokeneet huonon vedenlaadun haittaavan uintia. Lisäksi noin puolet vastaajista oli vähentänyt Suomenlahden rannalla oleiluaan huonon vedenlaadun vuoksi.

Rantakiinteistöt hyötyisivät eniten

Porvoon rannikkoalueen rantakiinteistöt hyötyisivät eniten.

- Vuotuinen virkistyshyöty määritettiin jokaiselle paikkakunnalle erikseen Vironlahdesta Hankoon. Eniten veden paremmasta tilasta hyötyisivät Porvoon rannikkoalueet, jossa hyöty olisi noin 12 miljoonaa euroa. Alueella on noin 3 000 kiinteistöä.  Yhden rantakiinteistön käyttäjät hyötyisivät meren hyvän ekologisen tilan saavuttamisesta keskimäärin 2 300 euroa vuodessa, laskee Suomen ympäristökeskuksen suunnittelija Turo Hjerppe.

Hyötyä myös uimareille ja kalastajille

Raaseporissa hyötyjä arvioitiin myös uimarien, veneilijöiden ja kalastajien kannalta.
Raaseporin rannikkoalueella tarkastelussa olivat mukana rantakiinteistöjen käyttäjien lisäksi myös uimarit, kalastajat ja veneilijät, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää rantakiinteistöä.

Meren hyvän tilan saavuttamisesta aiheutuva vuotuinen virkistyshyöty olisi Raaseporin alueella yhteensä reilut 7 miljoonaa euroa, josta muiden kuin rantakiinteistöjen käyttäjien osuus olisi noin 17 prosenttia.

Tutkimus perustuu 281 rantakiinteistön omistajalle vuonna 2011 tehtyyn kyselyyn. Vastausten pohjalta arvioitiin veden käyttökelpoisuutta eri virkistysmuodoille.
Tutkimuksessa käytettyä VIRVA-mallia voidaan soveltaa myös muilla rannikkoalueilla ja vesistöissä.

Virkistyshyötyjen yhdenmukaista ja valtakunnallista arviointia tarvitaan suunniteltaessa toimenpiteitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi.