Pudasjärven markettiromahdus johtui suunnitteluvirheestä

Onnettomuushetkellä myymälässä oli kaksi siivoojaa, jotka työskentelivät myymälän eri päissä. He kuulivat myymälän lihatiskin puoleisen pään katosta napsahtelua ja voimistuvaa ryminää. Sen jälkeen katto ja siinä roikkuvat somistelevyt alkoivat nytkähdellä alaspäin. Tällöin toinen siivoojista juoksi takaoven kautta ulos ja toinen suojautui tuulikaappiin. Siivoojien päästyä suojaan sisäkatto asennuksineen irtosi koko myymälän 1 710 m2 kerrosalan alueelta. Putoaminen tapahtui siivoojien kertoman mukaan noin minuutissa, mutta pienempiä romahduksia tapahtui vielä päivienkin kuluttua. Onnettomuudesta aiheutui noin 7 Mmk:n vahingot.

Onnettomuuden syy oli se, että sisäkattoa ja siihen tehtäviä ripustuksia suunniteltaessa ja toteutettaessa kukaan rakennus- ja suunnittelutyössä mukana olleista ei kiinnittänyt riittävästi tai lainkaan huomiota kokonaisuuteen. Jokainen osapuoli keskittyi vain omaan työhönsä eikä puuttunut muuhun. Kaikki aliurakoitsijat olivat kokeneita ja ammattitaitoisiksi tiedettyjä, mikä mahdollisesti vaikutti siihen, että kaiken uskottiin olevan kunnossa. Sisäkattoon ja ripustuksiin liittyvä suunnittelu ja toteutus oli jaettu, kuten rakennusalalla on yleistä, useille eri yrityksille.

Välitön tekninen syy oli se, että sisäkaton 50x50 mm rimojen ja kattoristikoiden välisen naulaliitoksen kapasiteetti ei ollut riittävä sisäkatosta aiheutuvien kuormien kannattamiseen. Liitoksissa oli pääsääntöisesti kaksi 90x3,1 mm konenaulaa, jolloin liitosten ominaiskapasiteetiksi ripustuskuormia vastaan saadaan rakennusalan normien mukaan laskettuna 326 N/m2. Tutkintalautakunnan laskelmien mukaan tietyllä tutkitulla alueella ripustuskuormia oli sisäkaton omapaino mukaan laskettuna keskimäärin 447 N/m2. Lisäksi sisäkaton pienille alueille kohdistui suuria, ripustuksista aiheutuvia, pistemäisiä kuormia. Kelvolliselta rakenteelta edellytetään, että varmuuskertoimet huomioituna kapasiteetin tulee olla yli 1, 5-kertainen kuormiin nähden.

Toteutettu naulaliitos oli suunnitelmien vastainen, sillä rakennesuunnittelija oli suunnitellut liitokseen kolme 100x3,4 mm lankanaulaa. Suunniteltu liitos ei ollut kuitenkaan tarkoituksenmukainen, sillä lähes kaikilla työmailla käytetään nykyisin konenauloja, joista pisimmät ovat käytännössä 90 mm pituisia. Lisäksi riman ja kattoristikon liitosalue on niin pieni, että normien mukaan siihen ei voi kiinnittää kolmea naulaa. Suunnitellun naulaliitoksen ominaiskapasiteetti ripustuskuormia vastaan olisi ollut 677 N/m2, joka ei sekään olisi ollut riittävä pistemäisiä kuormia vastaan.

Tutkimuksissa kävi ilmi, että konenaulojen kapasiteetista on alalla epätietoisuutta, minkä vuoksi tutkintalautakunta suosittaa paineilmanaulaimella ammuttavien naulojen tutkimuksen lisäämistä. Samalla Suomen rakentamismääräyskokoelmaan tulisi lisätä ohjeet siitä, miten kyseisiin nauloihin tulisi suunnittelutyössä suhtautua. Tutkintalautakunta suosittaa myös, että sallittavat ripustuskuormat tulisi vaatia merkittäväksi rakennusten käyttö- ja huolto-ohjeisiin. Lisäksi rakennusvalvonnan resursseja tulisi lisätä, teknisen avun saantia helpottaa ja lupakäytäntöjä yhdenmukaistaa. Lisäksi tutkintalautakunta esittää paloluokka- ja pääsuunnittelijavaatimusten täsmentämistä.

(MTV3)