Psykoosin varhainen tunnistus korostuu skitsofrenian hoidossa

Uudet skitsofrenian Käypä hoito -suositukset painottavat aiempaa enemmän psykoosin ennakko-oireiden varhaista toteamista ja hoitamista. Suositukset korostavat myös pitkäjänteistä ja luottamuksellista hoitosuhdetta.

Psykiatrian professori Raimo K.R. Salokankaan mukaan ennakko-oireiden tunnistamisella voidaan parhaimmillaan estää psykoosin puhkeaminen. Varhaisella hoidolla kyetään myös välttämään toimintakyvyn heikkeneminen, joka on jo käynnissä ennakko-oireiden ilmaantuessa.

Luottamuksellinen hoitosuhde taas korostuu skitsofrenian hoidossa jo oireiden takia. Sairauteen kuuluu voimakkaita epäilyjä, ja potilailla on takanaan usein pettymyksiä ihmissuhteissa.

- Tämä pettymysten kokeminen johtaa siihen, ettei potilas tahdo luottaa hoitoon. Tämä on suuri ongelma meidän hoitojärjestelmässä, koska hoitajat vaihtuvat usein. Jos ja kun hoitosuhde onnistuu, voikin olla kohta uusi henkilö hoitamassa, professori Salokangas Turun yliopistosta sanoo.

Sivuvaikutukset usein lääkehoidon haaste

Skitsofreniahoidon tavoitteena on poistaa oireet tai lievittää niitä. Tavoitteena on myös estää uudet psykoosijaksot tai vähentää niiden määrää. Itse hoito koostuu lääkkeistä, terapiasta ja kuntoutuksesta. Salokankaan mukaan lähes poikkeuksetta paras tulos saadaan näitä kaikkia keinoja yhdistelmällä.

Ohjeet korostavat myös lääkkeiden sivuvaikutusten huomioimista. Salokankaan mukaan 70-80 prosenttia skitsofreniapotilasta saa apua lääkkeistä.

- Kaikilla näillä psykoosilääkkeillä on sivuvaikutuksia. Oikean lääkkeen etsiminen voi olla pitkä ja kärsivällisyyttä vaativa operaatio. Potilas saattaa jopa kokea, että nyt hänellä vain kokeillaan lääkkeitä.

Sivuvaikutusten vuoksi moni skitsofreniapotilas lopettaa lääkkeiden käytön kesken. Salokankaan mukaan tämä taas on yleisin syy siihen, miksi potilas joutuu takaisin sairaalahoitoon.

Sivuvaikutukset vaihtelevat käsien vapinasta lihomiseen ja diabetesriskin kohoamiseen. Kymmenen kilon painonnousu vuodessa on monelle kova paikka.

Valtaosa sairastuneita palaisi töihin

Noin prosentti suomalaisista sairastaa skitsofreniaa. Suurin osa heistä toipuu työkykyisiksi. Täydet työtehot vaativa työelämä kuitenkin karsastaa tavallista heikompitehoisia työntekijöitä.

- Työ on erittäin tärkeää itsetunnon kannalta, kun voi tehdä merkityksellistä työtä. Se parantaa sosiaalista toimintakykyä, kun voi olla toisten ihmisten kanssa.

Työ voi kuitenkin aiheuttaa stressiä, ja skitsofreniaan sairastuneet ihmiset ovat sille herkkiä. Tästä syystä työssä tukeminen on Salokankaan mukaan erityisen tärkeää.

Professori toivoo, että työnantajat ja hoitojärjestelmä voisivat tehdä skitsofreniasta toipuvan työntekijän paluun mahdolliseksi.

(MTV3-STT)