Professori: Wahlroosin lista kurjistaisi entisestään

Miljonääri Björn Wahlroos elvyttäisi taloutta leikkauksilla. Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Timo Väkimies

    timo.vakimies(at)mtv.fi

    Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäen mielestä miljonääri Björn Wahlroosin talouslista kasvattaisi kansalaisten eriarvoisuutta. Wahlroos julkaisi talousteesejään Talouselämä-lehdessä.

    Wahlroos ehdottaa valtion menojen kasvattamista ja veronkevennyksiä yhteensä 4 miljardin edestä ja toisaalta säästöjä, veronkorotuksia ja muita tulonlisäyksiä 6-7 miljardin edestä. Muun muassa Sammon, Nordean ja UPM-Kymmenen hallitusten puheenjohtaja jäädyttäisi esimerkiksi sosiaalietuudet vuosiksi eteenpäin.

    Poliittisesti vasemmistolaisessa leirissä vaikuttava professori Patomäki ei katso Wahlroosin listaa hyvällä. Hänen mielestään se lisäisi eriarvoisuutta ja syventäisi kuilua huono- ja hyväosaisten välillä.

    – Wahlroos lähtisi hakemaan talouden kasvua kurjistamisen kautta tilanteessa, jossa ollaan oltu taantumassa jo pitkään. Myös investoinnit ovat olleet vähissä. Näillä toimillahan leikattaisiin selvästi kansalaisten ostovoimaa. Sen sijaan investointien puuttumisesta johtuviin rakenteellisiin ongelmiin ei tässä puututa lainkaan.

    Häivähdys hyvääkin

    – Ainut hyvä asia tässä on pienituloisten työtulovähennyksen korottaminen. Toisaalta terveydenhuollon maksullisuus ja yliopiston lukukausimaksut kasvattaisivat eriarvoisuutta. On selkeä asia, että vähäosaisten olisi yhä vaikeampi päästä opiskelemaan, jos siitä tulee maksullista. 

    Professori Patomäki lisäisi investointeja leikkausten sijaan. Taantuman myötä yksityiset investoinnit ovat vähentyneet. Patomäki hoitaisikin elvytyksen julkisen sektorin varoilla.

    – Tällä hetkellä meillä on erittäin hyvä tilaisuus lisätä julkisia investointeja. Laaja julkisten investointien ohjelma maksaisi kyllä itsensä takaisin. Eli nyt pitäisi satsata asuntorakentamiseen, teiden ja ratojen korjaamiseen sekä tietoliikenneyhteyksien parantamiseen. Lisäksi pitäisi turvata laaja-alaiset koulutusmahdollisuudet, jotta Suomi pärjää osaamisessa myös tulevaisuudessa, luettelee Patomäki.

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •