Professori tuohtui: Tämä on Googlen sensuurin alkua

Oikeustieteen professori Jeffrey Rosenin mielestä EU:n uusi lakiesitys saattaisi toteutuessaan johtaa nettisisältöjen voimakkaaseen sensuuriin.

Rosen viittaa Stanford Law Reviewiin tekemässään kirjoituksessa ns. "oikeus tulla unohdetuksi -lakiesitykseen". Viime kuussa eteenpäin laitetun lakiesityksen mukaan ihmiset voisivat pyytää internet-yhtiöiltä itseään koskevia tietoja tuhottaviksi verkosta.

Yhtiöiden olisi toteltava tietojen tuhoamispyyntöä, ellei tietojen säilyttämiseksi ole olemassa lainmukaisia perustetta. Pyynnön noudattamatta jättämisestä voisi seurata sakko, jonka suuruus saattaisi olla jopa kaksi prosenttia kyseisen yhtiön maailmanlaajuisesta liikevaihdosta.

"Vuosikymmenen suurin uhka internetin sananvapaudelle"

Rosen myöntää, että teoriassa oikeus tulla unohdetuksi vastaa tärkeään digitaalisen ajan ongelmaan. Ihmisten on vaikea paeta menneisyyttään internetissä, kun kaikki kuvat, tilapäivitykset ja tviitit elävät ikuisesti verkon muodostamassa pilvessä.

Rosen kuitenkin tuomitsee EU:n oikeuskomissaari Viviane Redingin lakiesityksen. Hänen mukaansa esitys on itse asiassa vuosikymmenen suurin uhka internetin sananvapaudelle. Rosenin mukaan esitys saattaisi tällaisenaan syöstä Amerikkalaisen ja Eurooppalaisen käsityksen sananvapauden ja yksityisyyden välisestä tasapainosta törmäyskurssille.

Rosenin mielestä Redingin lakiesitys voisi johtaa siihen, että esimerkiksi Google saattaisi hakusivuillaan näyttää vain tyhjiä sivuja hakuja tehdessä. Hän kertoo pelkäävänsä, että sakkojen pelko aiheuttaa yhtiöissä ns. jähmettyneen tilan. Valvonnan toteuttaminen on myös vaikeata, kun tiedot ovat verkossa laajassa levityksessä.

- Tämän ehdotuksen pohjalta on vaikea kuvitella, että tuloksena olisi yhtä avoin ja vapaa internet kuin se nyt on, kiteyttää Rosen.

Oikeuskomissaari puolustaa esitystään

Redingin tiedottaja kertoo The Telegraph -lehdelle, että lakiesitys vahvistaa yksilön oikeuksia saada tietonsa pois palvelimilta kohtuullisessa ajassa.

Hänen mukaansa EU-viranomaiset voisivat myös toimia sovittelijoina tilanteissa, joissa esimerkiksi netin käyttäjä lähettää verkkoon kyseenalaisen kuvan toisesta henkilöstä eikä suostu ottamaan sitä kohteen pyynnöstä huolimatta pois.

- Oikeus tulla unohdetuksi -lailla ei ole mitään tekemistä toimittajien, bloggaajien tai tviittaajien kanssa. Kyse on siitä, että käyttäjät luovuttavat yhtiöiden vastuulle tietojaan. Tämäkin pitää ottaa huomioon, sillä ilmaisunvapaus on erittäin tärkeätä, kommentoi Reding.

Lue myös:

    Uusimmat