Professori TS:lle: Kaksoiskansalaisuuslaki antoi Venäjälle lyömäaseen Suomea vastaan

Ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov elokuussa Suomessa 2012
Ulkoministeri Erkki Tuomioja ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov elokuussa Suomessa 2012 LEHTIKUVA

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Kaksoiskansalaisuuden avaaminen on antanut muille valtioille paremman mahdollisuuden puuttua kansalaistensa asioihin Suomessa, kertoo Turun Sanomat. Turun kauppakorkeakoulun professori pitääkin vuonna 2003 muuttunutta kansalaisuuslakia virheellisenä.

    Professori Kari Liuhdon mukaan lain ongelmat ovat tulleet esiin erityisesti Venäjän ja Suomen viimeaikaisissa lapsikiistoissa.

    – Jos rinnakkain ovat uhka, että Venäjä käyttää tätä uudestaan lyömäaseena sekä ihmisten helpompi maahantulo, niin näen uhkan suurempana, Venäjään erikoistunut Liuhto toteaa TS:ssa.

    Lain tullessa voimaan Suomen ja Venäjän kaksoiskansalaisia oli 2500, mutta nyt jo 17 000.

    Pronssisoturikiista antoi merkkejä

    Liuhdon mukaan Venäjällä pidetään velvollisuutena suojella venäläisiä maansa rajojen ulkopuolellakin. Suomessa tähän olisi pitänyt Liuhdon mukaan havahtua jo paremmin, kun Venäjä kävi pronssisoturikiistaa Virossa viisi vuotta sitten.

    Venäjän mukaan sotamuistomerkin siirtäminen Tallinnassa neuvostosotilaiden hautausmaalta oli hyökkäys sekä Venäjää että Virossa asuvia venäläisiä kohtaan.

    – Me olemme vähän tuudittautuneet siihen, että Suomella on joku erikoissuhde Venäjän kanssa. Ei sellaista ole, Liuhto toteaa.

    Valtiosääntöoikeuden emeritusprofessorin Ilkka Saraviidan mukaan kaksoiskansalaisuus hyväksyttiin aikanaan palvelemaan ulkosuomalaisten etuja, mutta tilastot toteavat muuta.

    – Karkea arvio on, että kolme neljäsosaa on sellaisia, jotka ovat olleet ensin muun maan kansalaisia ja sitten saaneet Suomen kansalaisuuden, yliaktuaari Markus Rapo Tilastokeskuksesta kertoo.

    Suomessa oli viime vuonna 60 000 kaksoiskansalaista, ja luku kasvaa jatkuvasti. Vuonna 2003 Suomessa asui 22 000 henkilöä, joilla oli Suomen kansalaisuuden lisäksi jonkun toisen maan kansalaisuus. Ennen lakiuudistusta toisen maan kansalaisuutta hakiessaan menetti Suomen kansalaisuuden.

    (MTV3)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •