Professori: Tiedot Huhtiniemen kenttäoikeudesta huijausta

Professori Heikki Ylikangas pitää Lappeenrannan teloituksista tietoja antaneen "syväkurkun" toimintaa huijauksena.

Emeritusprofessori Heikki Ylikangas tyrmää uudessa tutkimuksessaan selkeästi tiedot Lappeenrannan salaisesta kenttäoikeudesta ja 500-600 teloitetusta sotilaskarkurista. Hän pitää tietoja antaneen "syväkurkun" toimintaa huijauksena.

Ylikangas myöntää, että kesällä 1944 Lappeenrannassa ilmeisesti teloitettiin karkureita. Teloitettuja oli kuitenkin hänen mukaansa korkeintaan muutama kymmenen.

Ylikangas on saanut "syväkurkun" kiinni tekaistuista tiedoista. "Syväkurkku" oli esimerkiksi luovuttanut Lappeenrannan kaupunginarkistolle muistiinpanoja, jotka Ylikankaan mukaan ovat "syväkurkun" itsensä laatimia.

Ylikangas on Romahtaako rintama? -kirjaansa (Otava) varten käynyt mittavan määrän arkistoaineistoa. Hän arvostelee tänään julkistetussa kirjassaan sitä, että teloitettujen määrästä on annettu kaunisteltuja tietoja.

Everstiluutnantti hikeentyi Ylikankaalle

Sotahistoria ja siitä tehdyt tulkinnat ovat aina herkkä asia. Tämä koettiin jälleen tänään, kun emeritusprofessori Heikki Ylikangas esitteli uutta tutkimustaan vuoden 1944 kesän tapahtumista. Kyselyvaiheessa maanpuolutuskorkeakoulun sotahistorian laitoksen johtaja everstiluutnantti Jarmo Nieminen ponkaisi pystyyn ja esitti hyvin tulikivenkatkuisen mielipiteen Ylikankaan toimista.

Hän esitti oikein kirjallisesti useita kohtia, joissa Ylikangas oli hänen mielestään vääristellyt tietoja ja leimannut sotahistorian laitosta negatiivisella tavalla. Hän korjaa kirjoituksessa Ylikankaan tekstiä ja ihmettelee, miksei hänen omaa tutkimustaan otettu mukaan aineistoksi. Ylikangas vastasi, että hän ei ehtinyt tehdä sitä.

Nieminen sanoi tulleensa yhditetyksi väärin asioihin kirjassa.

-Minä en yhdistä teitä mihinkään, olette ymmärtänyt väärin, vastasi Ylikangas hämillisenä. Paikalla olleille ei oikein valjennut, mistä kiistassa lopulta oli kyse.

Siitä kuitenkin niin Nieminen kuin Ylikangaskin olivat yhtä mieltä, että kaikkien sota-aikana kadonneiden yli 5000 suomalaisen nimet ja kohtalot olisi selvitettävä. Kumpikin lähtee siitä, että tutkimushankkeeseen tarvitaan valtiovallan panostus.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat