Professori: Sää muokkaa historiaa luultua enemmän

Ilmasto on vaikuttanut saksalaisprofessorin mukaan historiaan luultua enemmän. Mitä kylmempää on ollut sitä useimmin ovat palaneet noitaroviot. Pieni jääkausi toi mukanaan kyläkuolemat ja muuttoliikkeen.

-Ilmaston vaikutusta historian kulkuun on aliarvioitu, sanoo saksalainen Saarin yliopiston historian professori Wolfgang Behringer.

Ilmastolla on ollut hänen mukaansa vahva vaikutus muun muassa noitavainoihin ja modernin maatalouden syntyyn.

Erityisen paljon Behringer löytää väitteelleen todisteita pienen jääkauden ajalta, jolloin ilmastossa tapahtui dramaattisia muutoksia.

-Ihmiset olivat tuolloin sään armoilla enemmän kuin nykyään. Muutokset vaikuttivat elämänmenoon kauaskantoisilla tavoilla.

Kylät tyhjenivät kylmän sään takia

Eräänä esimerkkinä Behringer mainitsee viini- ja olutkulttuurissa sekä maataloudessa tapahtuneet vaihtelut.

Pienen jääkauden kylmimmän ajanjakson alettua pohjoissaksalaiset herttuat joutuivat tilaamaan viininsä Italiasta, kun aikaisemmin sitä sai omilta kulmilta ja jopa pohjoisesta Norjasta.

Kovimmat kylmyysjaksot sijoittuivat ajalle 1560-1630 ja 1675-1715. Keski-Euroopan joet jäätyivät Espanjaa myöten. Noista ajoista muistuttavat tunnettujen hollantilaistaitelijoiden maalaukset, joissa umpeen jäätyneet joet kiiltelevät synkänharmaan taivaan alla.

Ilmastonmuutos ei vaikuttanut pelkästään vallasväen juomavalikoimaan ja vesiliikenne-esteisiin vaan synnytti myös muuttoliikkeen. Pohjois-Euroopassa ja Skotlannissa hylättiin runsaasti kyliä, koska maanviljely ei elättänyt enää perheitä.

Tutkimuksissa on selvinnyt, että pelkästään Pohjois-Englannissa asukkaat lähtivät yli 4000 paikkakunnalta. Norjassa ilmaston kylmeneminen vei toimeentulon lähes kaikilta yli kahden sadan metrin korkeudella merenpinnasta sijainneilta tiloilta. Ne muodostivat silloin puolet kaikista norjalaisista maatiloista.

Sää tappoi yhtä paljon kuin sota

Puolet saksalaisista menetti henkensä 30-vuotisen sodan aikana. Syynä eivät Behringerin mukaan olleet pelkästään pitkin ja poikin Eurooppaa vellonneet taistelut vaan vähintään puoliksi erittäin epäedulliset ilmasto-olot.

-Sää oli noina vuosina poikkeuksellisen kylmä. Aurinkoa ei näkynyt kaikkina vuosina lainkaan. Koleus ja loppumattomat sateet pilasivat sadon toisensa jälkeen. Talvet olivat pitkiä ja erittäin kylmiä, Behringer toteaa.

Ruuan puute johti nälkäkuolemiin ja edesauttoi kulkutautien, kuten ruton ja lavantaudin nopeaa leviämistä.

Huono sää kiristi pinnaa ja lisäsi yhteiskunnallista jännitystä. Toinen toisiaan seuraavien katovuosien köyhdyttämät maanviljelijät potkivat renkinsä ja piikansa maantielle. Kaupungit sulkivat samaan aikaan porttinsa irtoväeltä.

Maatalous muuttui

Behringerin mukaan ilmaston nopea kylmeneminen sosiaalisine ja taloudellisine seurauksineen oli eräs syy noitavainojen kiihtymiseen 1500-luvun puolivälissä.

Poikkeavia ihmisiä leimattiin syntipukeiksi kylmästä säästä johtuneelle hädälle ja ahdistukselle.

-Kun ensin kuoli lehmä ja sitten lapsi, niin jostakinhan syyllisiä oli etsittävä. Kirkko osasi yhdistää tilanteen omaan syntitalouteensa, Behringer kiteyttää.

Kolumbuksen matkoista alkanut uusi aika tuotti ratkaisumalleja ilmastonmuutoksesta selviämiselle.

-Uuden ajan myötä Eurooppaan tuli järkiperäisyyttä ongelmien ratkaisemiseen. Satoa ryhdyttiin varmistamaan lannoituksella. Viljaa alettiin varastoida katovuosien varalta. Rakentamistapoihin tehtiin muutoksia, Behringer luettelee.

Erityisen nopeasti uudistuksia toteutettiin Alankomaissa ja Englannissa. Ihmiset alkoivat kehittää aktiivisesti menetelmiä, jotka vähensivät riippuvuutta säästä ja ilmastonmuutoksesta.

Jopa jäätyneisiin jokiin ja kanaviin alettiin suhtautua myönteisesti. Niillä luisteltiin ja iloittiin, mikä näkyy myös tuon ajan maisematauluista.

(MTV3-STT)