Professori: Rakenteelliset uudistukset voivat vielä pelastaa Suomen

Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen uskoo, että Suomella on vielä kaikki edellytykset hoitaa asiansa niin, että Suomi pärjäisi jatkossakin taloudellisesti hyvin.

Kanniaisen mukaan kaikki riippuu siitä, kuinka Suomesta löytyy tahtotilaa tehdä välttämättömät rakenteelliset uudistukset.

Valtiovarainministeriö on julkistanut tänään budjettiehdotuksensa kokonaisuudessaan. Sen mukaan valtion ensi vuoden budjetti on jäämässä 6,6 miljardia euroa alijäämäiseksi. Alijäämä paikataan ottamalla lisää velkaa, mikä kasvattaa valtion velan määrän yhteensä noin 98 miljardiin euroon.

– Hallituksen tilannearviot ovat olleet aina liian optimistisia ja nyt tämä totuus alkaa tässä valjeta, Kanniainen arvioi kehityssuuntaa, mutta muistuttaa samaan hengenvetoon, että Suomi on silti rahaliiton maiden vertailussa edelleen esimerkkimaa.

Esimerkkimaa tai ei, velkasuhteen kasvaminen uhkaa joka tapauksessa Suomen asemaa luottoluokittajien silmissä. Luottoluokituksen mahdollinen tiputus näkyisi Suomen ulkomaisten valtiolainojen velankorkojen nousuna, mikä entisestään heikentäisi taloustilannetta ja keventäisi myös tavallisen veronmaksajan kukkaroa.

Kanniaisen mukaan luottoluokitusuhka on hoidettavissa pikaisilla rakenteellisilla uudistuksilla. Keskeisiä uudistuksia ovat eläkeiän nostaminen ja työurien pidentäminen alkupäästä.

– Opiskelijoiden opiskelutahtia on nopeutettava. Kukaan ei uskalla ääneen sanoa, että Suomi tarvitsee lukukausimaksut, mutta se on se, mitä Suomi tulee tarvitsemaan. Ihmiset pitää saada siirtymään aikaisemmin työelämään kartuttamaan meidän tulopohjaa, Kanniainen kovistelee.

Toistaiseksi rakenteelliset uudistukset ovat törmänneet seinään jo hallituksessa.

– Nämä ovat tietysti vaikeita asioita, koska siinä on poliittisen lobbauksen paikka, ja meillä on kuuden puolueen hallitus, jossa puolueet ajavat kovin erilaisia ajatuksia ja asioita. On erittäin vaikea sopia sellaisista rakenteellisista ratkaisuista, joissa joku ei menettäisi, Kanniainen arvioi.

Kanniainen pitääkin Suomen ongelmana vastakkaisia intressejä, joiden yli ei osata katsoa. Yhtenä Esimerkkinä hän mainitsee nuorisotyöttömyyden hoidon.

– Meidän nuorisotyöttömyyttä ei ole haluttu hoitaa. Oppisopimusjärjestelmää ei ole saatu toimimaan, koska siinä on vastakkain nuorten intressit ja työllistetyn väestön ja heidän eturyhmiensä intressit. Tämä täytyy uskaltaa sanoa. Se on näin. Ja näitä esimerkkejä on paljon muitakin.

Suomen taloussyksy näyttää hyytävältä. Samalla, kun luottoluokituksen säilyttäminen vaatisi välittömiä rakenteellisia uudistuksia, kasvaa työttömyys eli kasvava velkapotti jää yhä pienemmän väkijoukon harteille. Kanniainen on kuitenkin toiveikas. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtajan Juhana Vartiaisen haastattelujen perusteella hän odottaa Urpilaiselta budjettiriiheen jonkinlaista rakenteellisten uudistusten pakettia.

– Olisi todella tärkeää, että ne uudistukset, jotka Urpilainen uskaltaa siellä esittää, olisivat ajettavissa eteenpäin, vaikka hallituspuolueet eivät välttämättä ole niistä yhtä mieltä. Jos tätä tietä ruvettaisiin kulkemaan, niin meillä on kaikki edellytykset suomalaisina hoitaa asiat niin, että Suomi pärjää hyvin, Kanniainen korostaa.

Lue myös:

    Uusimmat