Professori: Kreikka ja Portugali pitäisi irrottaa eurosta

Helsingin yliopiston professori Vesa Kanniainen arvostelee EU:n politiikkaa Kreikan ja Portugalin velkakriisin ratkomisessa.

– Ei tällä linjalla ratkaisua löydy, koska Kreikan ja Portugalin halukkuus tasapainottaa budjettiinsa on aika heikko, sanoo Kanniainen.

Käytännössä Kreikka ja Portugali tarvitsevat Kanniaisen mukaan uutta massiivista tukea vielä pitkään eli niin kauan kuin niiden valtiontalouden budjetit ovat alijäämäisiä.

Kanniainen patistaakin hakemaan nyt ratkaisua, joka olisi oikeudenmukainen myös muun Euroopan kannalta.

– Tässä ei ole helppoja ratkaisuja, mutta Kreikka ja Portugali olisi hyvä irrottaa eurosta.

Kanniaisen mukaan se mahdollistaisi uuden alun kreikkalaisille ja portugalilaisille, kun valuutat devalvoituisivat ja kilpailukyky palautuisi. Ketjun päässä vaihtotase tasapainottuisi ja verotulot kasvaisivat.

Oppia Argentiinasta

Kanniainen kehottaa palauttamaan mieleen Argentiinan tapauksen. Peso oli kymmenen vuotta kytkettynä dollariin, mikä rapautti vähitellen maan kilpailukyvyn.

Raskaan velkakierteen jälkeen Argentiina irrotti valuuttansa dollari-kytköksestä ja peso devalvoitui.

– Siitä tuli alussa monenlaista tuskaa, mutta pian vaihtotase kääntyi ylijäämäiseksi ja maa pääsi nopeasti kasvun uralle. Nyt talous kasvaa jo yli kahdeksan prosenttia vuodessa.

Osan taakasta velkojen saneerauksessa kantoivat yksityiset sijoittajat.

– Ulkomaiset velat saneerattiin pois 70-prosenttisesti ja Argentiina maksoi kaiken velkansa Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle vuonna 2005, kolme vuotta etuajassa

EKP:n piikissä jättilasku

Kreikan ja Portugalin euro-potkujen tiellä on kuitenkin paljon poliittista arvovaltaa. Kanniainen arvostelee varsinkin Euroopan keskuspankin roolia.

– EKP:lle tämä on suuri arvovaltakysymys. Alkuvuoteen mennessä se oli sijoittanut kriisimaiden velkapapereihin 76 miljardia euroa ja velkasaneeraus tarkoittaisi sitä, että näiden sijoitusten arvo putoaisi samassa suhteessa. Käytännössä ne lankeaisivat jäsenmaiden keskuspankkien ja sitä kautta veronmaksajien maksettavaksi, toteaa Kanniainen.

Suomen vaatimia vakuuksia uusien tukipakettien ehtoina Kanniainen pitää toiveajatteluna.

– Nämä ovat suvereeneja maita, ei ole tapana että vakuuksia niiden lainoille löytyy. Viime kädessä takuumiehinä ovat näiden maiden veronmaksajat

Kreikkaa on patistettu myymään omaisuutta ja yksityistämään valtionyhtiötä jopa 50 miljardin euron arvosta.

– Silloin kun ollaan nopeasti myymässä, niin halvalla menee. Toisaalta 50 miljardia euroa on pieni summa, sillä Kreikalla on velkaa yli 300 miljardia ja kaiken aikaa syntyy lisää.

Lue myös:

    Uusimmat